Suut makiaks!, sanoisi Marja Tyrni. Leena Lumi muisti mm. minua tämän herkullisen tunnustuksen tiimoilta, kiitos! Tunnustuksen saaneet tunnustavat kolme asiaa itsestään: lempiruoka, lempiväri sekä matkakohde. Joten tässä teille perjantain kunniaksi tunnustuksia:
1. Lempiväri: Punainen, eri sävyissään. Vaaleanpunainen, pinkki, oranssiin taittava punainen...Mutta punaista ei saa olla liikaa, vaan sillä tavalla sopivasti. Pidän kyllä monista väreistä ja esimerkiksi sisustuksessa suosin nyt harmaata, ruskeaa ( tammen väri), valkoista ja toisaalta lime ja sitruunan keltainen ovat ihania myös. Äh, kuten näette, en osaa sanoa vain yhtä jämptisti :)
2. Lempiruoka: Ne syntiset paheet ( hyi hyi, pahat hiilarit..) eli pasta ja vaalea leipä, ah! Toisaalta itse tekemäni jauhelihariisikaalilaatikko on ihanaa ja itse tehty pitsa. Ja entäpä aurajuustotäytteiset pekoniherkkusienet, oi, niitä voisin syödä pitkin kesää. Miksi kaikki hyvä on lihottavaa?? Kysynpähän vaan..
3. Matkakohde: Barcelona. Pariisi. Minähän olen tällainen kummajainen, etten ole matkustellut Viroa ja Ruotsia kauempana. Lapsena ei perheellämme ollut tapana tehdä ulkomaanreissuja, opiskelijana sitten taas ei ollut edes varaa ja sitten tuli muutama hektinen työvuosi ja sen jälkeen ollaankin eletty nyt yli neljä vuotta pikkulapsia-arkea. Mutta voi kuulkaa, haaveillut olen senkin edestä ja varsinkin Espanja on ollut viimeiset 10 vuotta haaveissani. Ranskakin kiinnostaa ja Kreikka ja Irlanti ja upeaa olisi päästä Gotlantiikin joskus...onhan niitä ;)
Tämä herkullinen muffinssi tuntuu kiertäneen jo niin monessa blogissa, että jos joku on jäänyt ilman, nyt napatkaa ihmeessä mukaan blogiinne! Herkullista viikonloppua kaikille! Blogissani luvassa myöhään tänään tai huomenna Leijapoika.
Susa, kiva että ehdit vastata.
VastaaPoistaLime on etenkin sisustuksessa yksi suosikkivärini.
Ah, mikä voittaa leivät ja pastan. Riisiruokia me syödään useasti. Ja riisipuuroon mulla on oiekin sellainen himo...Onko sulla ollut nuo aurajuustotäytteiset herkkusienet pekonilla ruokablogissasi? Bessukin on niissä mestari, minä en. Olen sitten juhlissa houkutelltu hänet niiden laittajaksi.
Siellä ne kaikki Barcelonat sun muut sinua odottavat. Eivät ne mihinkään karkaa. Asioilla on aikansa ja etenkin nyt, kun olen jo muutaman vuoden ollut vanhan koiran omaishoitajana, olen opetellut itsekin sisäistämään tuon faktan. Elämässä on kuitenkin niin paljon kaikkea kivaa muutakin etten jaksa koko ajan kaihota 'jonnekin pois'. Myöhemmin, jälkeen päin, sitä kuitenkin katsoo taaksensa ja huomaa: Meillä oli kaikki ihan hyvin!
Unelmien liito on kuitenkin yksi elämän mausteista ja siihen ei lupakrijaa tarvita.
♥
Nam, ihania värisuosikkeja sinulla Susa! Itsekin pidän limestä kovasti. Meilkä tosin tällä hetkellä sisustus on aika ruskea mutta ensi kesänä uuteen kotiin.. siellä voi sitten laittaa väripaletin uusiksi. :)
VastaaPoistaJa oi Pariisi! Toivottavasti pääset sinnekin, lempikaupunkiini, siellä on vaikka mitä ihanaa. Ja haaveiluhan on melkein sitä parasta matkailua, kun kaivetaan kartat esille ja googlaillaan ja huokaillaan. Tavoitteita pitää olla!
Jaan myös rakkautesi pekoniherkkusieniin. Epäreilua että kaikki hyvä on niin tuomittua! Mutta elämästä pitää kuitenkin myös nauttia joten kyllähän sitä aina välillä voi.
Ihanaa viikonloppua, Susa!
Leena: Lime on kyllä ihanan raikas tehosteväri! Varsinkin nyt loppukesästä kun illatkin alkavat tummua, sitä alkaa katsella sisustukseen jotain raikasta :)
VastaaPoistaPekonisienet eivät ole olleet blogissani, mutta kiitos vinkkauksesi, taidan ne sinne pian laittaa. Meillä nimittäin oli puhe vielä grillailla niitä edes kerran tälle kesälle ;)
Ja se on niin totta, että kaikelle on oma aikansa. Perhe on kuitenkin ollut minulla se tärkein haave ja nämä hektiset vauva-ja pikkulapsiarjen hetket ovat korvaamattomia. Jos ei muuta, niin ehkä me tuon siipan kanssa sitten vaikka eläkepäivillä matkustetaan etelän lämpöön ;)
linnea: Kyllä meilläkin on paljon ruskeaa, varsinkin olohuoneessa, ja koska tämä nippanappa 70 neliötä alkaa olla meille liian ahdas, on ollut vaan pakko hyväksyä, että tiettyjä tiloja ei ole järkeä alkaa isommin nyt sisustamaan ja muuttamaan, vaan eletään nyt näin.
Ihanaa viikonloppua sinnekin ;)
Myös minä tykkään punaisesta, vaikka ihan ykköslempivärini onkin oranssi (mutta onhan siinäkin puolet punaista).
VastaaPoistaIhania herkkuja sullakin. Leipä on minunkin suosikkejani, vaikken sitä omissa tunnustuksissani maininnutkaan. Kotitekoinen ruisleipä, sämpylät, hiivaleivät ynnä muut - ei ole niiden voittanutta, mutta kyllä kaupastakin saa aivan ihanaa leipää! Joskus pitää herkutella eikä aina voi ajatella ruuan lihottavuutta (minun kyllä pitäis ajatella useammin....).
Kuule Susa, en minäkään ole ehtinyt matkustella läheskään niin paljon kuin haluaisin. Aika monessa paikassa ja maassa olen käynyt tutkijan ammattin ansiosta (seminaarimatkoilla olen ollut esim. Islannissa ja Venäjällä). Lomaillut olen Unkarissa (Budapestissa), Kanarialla, Virossa, Tanskassa, Ruotsissa ja Italiassa.
Meilläkin oli pitkä jakso silloin, kun lapset oli pieniä, ettei käyty muualla kuin Ruotsissa (siellä asuvat toiset lastemme isovanhemmat ja muuta mieheni sukua). Ei ollut yksinkertaisesti varaa matkustella, kun oli juuri rakennettu talo. Tosin ei tilanne nytkään ole niin hyvä, että sallisi paljon matkustelua, mutta jossain ollaan kuitenkin päästy käymään (kuten vuosi sitten Milanossa 25-vuotishääpäivänä).
Kyllä matkojenkin aika vielä tulee. Ja onhan lähelläkin paljon nähtävää (huomasin se tällä viikolla, kun työmatkalla leikin vähän aikaa turistia Kuopiossa). Ja ainahan voi "matkustella" kirjoja lukemalla!
Voi, minä kyllä odotan sitä, että pääset matkustelemaan! Ihanaa, että sulla on vielä paljon odotettavaa, ja monet paikat saat kokea ensikertalaisena. <3
VastaaPoistaSuloista viikonloppua, Susamuru!
Anna Elina: Kun se herkuttelu pysyisikin tuossa määritelmässä, että "joskus" ;P
VastaaPoistaTuokin on niin totta, että kaikelle on aikansa ja ehtii sitä myöhemmin matkustella. Ja todellakin omassa kotimaassa ja jopa omassa kotikaupungissakin voi matkailla ja aidosti nauttia! Se on hienoa!
Karoliina:On siinä sekin jännittävyys, että näin aikuisena sitä varman vähän eri tavalla katsoo sitten ympärilleen uudessa maassa kuin ehkä viisitoistakesäisenä ;)