Katri Kirkkopelto: Molli

Katri Kirkkopelto: Molli ( teksti ja kuvitus)

Kustantaja: Lasten Keskus 2013

Mistä minulle: laina

Vanhassa talossa, villiintyneen puutarhan keskellä asuu ypöyksin pieni otus, Molli. Molli on niin tottunut yksinoloon, että suorastaan järkyttyy kun eräänä päivänä ovelta kuuluu KOP KOP KOP! Kuka kumma oli uskaltanut tulla puutarhan läpi, vaikka Molli oli pystyttänyt sinne selväsanaisia kylttejä: "Älä tule", " Pääsy kielletty"? Tämä oli ennenkuulumatonta!

Oven takana on tietenkin Pikku Sisu, joka oli eksynyt Mollin puutarhan portille ja päättänyt ihan vain kurkata, sillä siellä tuoksui millekäs muulle kuin seikkailulle! Sisun koputeltua tovin, Molli lopulta avaa oven. Närkästynyt Molli tivaa Pikku Sisulta, että eikö tämä osaa lukea. Pikku Sisu säikähtää ja katoaa oven takaa. Aikansa yksin puhistuaan Mollia alkaa kuitenkin kiinnostaa vieras ja hän miettii, josko nyt vaikka päivää sanoisi. Oven takana ei ole kuitenkaan enää ketään. Vähitellen Mollia alkaa harmittaa oma käytös ja hän huomaa olevansa aika yksinäinen. Molli tajuaa, ettei hänelle ole koskaan ollut ystävää, mutta kyllä hänkin sellaisen haluaisi. Ystävyys tuntuu aika merkilliseltä asialta ja Molli päättääkin perehtyä siihen tarkemmin.

Ystävyyttä tutkiessaan Molli oppii monta uutta asiaa: hymy, nauru...mitä ne oikein ovat? Molli tutustuu omiin sukujuuriinsa ja huomaa, että hänen sukunsahan on hapannaamoja täynnä. Ei ihme, jos ei hymy ja nauru luonnistu itsestään Molliltakaan.




Oppiiko Molli hymyilemään, palaako Pikku Sisu ja ennen kaikkea, saako Molli ystävän?

Katri Kirkkopellon Molli on aivan ihana pikku otus!! En muista, milloin käsiini olisi osunut näin hurmaavan kuvituksen omaava lastenkirja. Ja eikä pelkästään kuvitus, myös kirjan tarina ystävyydestä on sekä opettavainen että lämminhenkinen. Minua erityisesti ihastuttaa tuo kuvitus. Kirkkopelto on onnistunut hurjan hienosti piirtämään Mollin hahmoon monia eri tunnetiloja pieninkin vivahtein. Jos voi sanoa, että voi ihastua sydänjuuriaan myöten satukirjahahmoon, niin Molli kyllä pääsi minun sydämeeni, ihana hupakko! Kirjan tarina ja kuvitus vetosivat molemmat erityisesti kuopukseeni. Esikoinenkin kyllä kuunteli kiinnostuneena kun luin kirjaa. Ihana Molli!