Jojo Moyes: Jos olisit tässä

Jojo Moyes: Jos olisit tässä
Kustantaja: Gummerus 2016
Alkuteos: After You (2015)
Suomentanut: Heli Naski
Sivuja: 450

" Et sinä minulle piru vie mitään elämää antanut, vai annoitko muka? Et todellakaan. Sinä vain murskasit vanhan elämäni. Särjit sen pirstaleiksi. Mitä ihmettä minä teen sillä, mitä minulle jäi? Koska tämä alkaa tuntua - " Ojennan käsivarteni tuntien viileän yöilman ihollani, ja huomaan itkeväni jälleen. " Haista paska, Will", kuiskaan. "Haista paska, kun jätit minut."

Louisa, Lou, ei todellakaan osannut arvata neliraajahalvaantuneen Will Traynorin avustajaksi pari vuotta takaperin pestautuessaan, mihin suuntaan hänen elämänsä kääntyisi Willin myötä. Willin menetys särki Loun sydämen eikä hän ollut kyennyt pitämään Willille antamaa lupaustakaan täysillä elämisen suhteen. Kaikkien suurien suunnitelmien jälkeen hän oli kuitenkin päätynyt tarjoilijaksi kähmäiseen lentokenttäravintolaan naurettava peruukki päässään. Kun Lou ei itse tunnu olevan kykenevä muuttamaan elämäänsä, päättää elämä puuttua itse peliin jälleen kerran.

Kun luin Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää vuosi sitten, olin aika myyty. Olin jo pidempään kaivannut sellaista uskottavaa viihdekirjallisuutta, joka kuljettaa tunteita laidasta laitaan lukiessa. Sitä kirja todellakin teki; itkin ja nauroin lukiessa. Vaikutuin sen verran jo yhden kirjan perusteella, että luin myös Moyesin Ole niin kiltti, älä rakasta häntä itse asiassa viime kuussa. Pidin myös siitä, vaikkei lukukokemus ihan tuon ensimmäisen kirjan tasolle yltänyt. Kun tovi sitten julkaistiin Loun tarinalle jatkoa käännöksenä, Jos olisit tässä, tiesin että minun on pakko lukea mitä Loulle kuuluu. Moyes kirjoittaa niin koukuttavasti ja viihdyttävästi, että tuntui suorastaan kotoisalta palata seuraamaan taas Loun elämää. Onhan tarinassa tiettyjä piirteitä viihdekirjojen kliseistä, mutta ei häiritsevästi. Nautin kyllä edelleenkin Moyesin tavasta kirjoittaa tarinaa. Hänen teostensa henkilöt ovat jotenkin poikkeuksellisen kiehtovia ja syvällisiäkin viihdekirjahahmoiksi.Lukukokemuksena tämäkään ei minulla ihan yltänyt tuon ensimmäisen tasolle, kyllä se niin ainutlaatuinen on tuo Kerro minulle jotain hyvää!

Huomasin jo tovi sitten, että Kerro minulle jotain hyvää -kirjasta on tulossa tänä vuonna elokuva. Louta esittää aivan ihana Emilia Clarke! Nyt Loun jatkotarinaa lukiessa näinkin mielessäni Loun koko ajan Emilia Clarkena. Aion ehdottomasti katsoa leffan kunhan se tulee teattereihin. Tässä teillekin vähän siitä maistiaisia:



Olin ensin kieltämättä ajatellut, että tarvitseeko Loun tarina jatkoa, mutta kun kuulin kirjasta, kiinnostuin niin kovasti ettei ollut epäilystäkään siitä, luenko tarinan. Jos olisit tässä onkin oikein pätevä jatko tarinalle, mutta toki sen voisi lukea itsenäisenäkin teoksena. Suosittelen kuitenkin lukemaan ensin Kerro minulle jotain hyvää, koska se todellakin tuo oman syvyytensä Jos olisit tässä -teokseen. Loun tarinalle en enää kaipaa kolmatta osaa, mutta mielelläni lukisin Moyesilta muuta lisääkin! Moyesin parissa ovat viihtyneet myös Krista ja Annika.

PS: Täällä Jyväskylässä vietellään tulevana viikonloppuna mm. kirjamessuja. Eiväthän ne Helsingin messujen tasolle yllä, mutta on todella hienoa että meillä täällä keskisessäkin Suomessa ylipäätään on kirjamessut! Itse en tänä vuonna pääse messuilemaan, mutta lämpimästi suosittele muita sukeltamaan messuhumuun, jos vain mahdollista!