Håkan Nesser: Carmine Streetin sokeat

Håkan Nesser: Carmine Streetin sokeat
Kustantaja: Tammi 2016
Alkuteos: Maskarna på Carmine Street 2009
Suomentanut: Aleksi Milonoff
Sivuja: 292

"Jotain on tapahtunut", Winnie sanoo itse ja henkäisee syvään pari kertaa kuin yrittäisi haukkoa happea.
" Tänään on tapahtunut jotain."
"Mitä? " kysyn.
"Sarah", hän sanoo. " Tiedän että hän on elossa. Nyt minä vihdoin tajuan sen."

Kirjailija Erik Steinbeck ei tiedä, mitä ajattelisi vaimonsa Winnien kertomasta. On kulunut melkein puolitoista vuotta siitä, kun heidän neljävuotias tytär Sarah siepattiin kotipihasta. Monista yrityksistä huolimatta Sarahin kohtalo on yhä avoinna mutta realiteetit Sarahin löytymiseen enää elossa ovat vahvasti jo vallanneet Erikin mielen. Winnie tuntuu kuitenkin uskovan toisin. Edes uusi elämä New Yorkissa ei tunnu saavan heidän elämäänsä raiteilleen vaan heidän välillään on yhä pienen tytön kokoinen aukko. Winnie on kuitenkin jo kerran Sarahin katoamisen jälkeen melkein onnistunut riistämään henkensä ja päätynyt hoitoon, Erik ei haluaisi saman enää toistuvan. Sitä mukaa kun Winnie tuntuu loittonevan Erikistä, kerii Erik auki jotain sellaista, mikä meinaa mullistaa hänen ajatuksensa heidän yhteisestä elämästä. Mitä kaikkea Winnien menneisyydessä onkaan tapahtunut ja mihin Erik oikein voi enää luottaa? Edes New Yorkin muutto ei näyttäydy enää saman sattumanvaraisuuden valossa kuin aikaisemmin. Voisiko Sarah olla vielä elossa vai onko kaikki vain mieleltään epävakaaksi käyneen vaimon toiveajattelua?

Pieninkin oljenkorsi voi pitää ihmisen kiinni elämässä kauemmin kuin yleensä uskomme. Useimmiten luonnolliseen loppuun saakka.
Toisaalta epätietoisuudessa eläminen on kamalampaa kuin mikään. Totuuksia on monenlaisia, jokainen saa valita sen jota kestää parhaiten.

Niin paljon kuin olen elämäni varrella lukenut dekkareita ja jännitystä, olen onnistunut tähän saakka kiertämään jostain syystä Håkan Nesserin. Nesserin viimeisin käännös, Carmine Streetin sokeat, jonka alkukielinen teos on julkaistu itseasiassa jo vuonna 2009, osui kuitenkin kohdalleni ja jo takakansi sai minut kiinnostumaan vahvasti. Nesserhän on monelle varmasti tuttu niin Barabarotti-, kuin Van Veeteren -sarjoistaan, mutta Carmine Streetin sokeat on itsenäinen teos, joka löyhästi sijoittuu kyllä Nesserin uuteen kaupunkisarjaan. Gefle Dagblad on todennut, että kirja on yhtä lukujuhlaa ja nyt on kyllä pakko heti kärkeen todeta, että näin on. Harvoin tulee näin suurella intensiteetillä luettua dekkaria, joskin enemmänhän tämä edustanee psykologista jännitystä kuin perinteistä dekkaria. Kuitenkin siis juuri sellaista jännitystä, jota rakastan ja kun sen tarjoillaan näinkin pätevästi ja koukuttavasti, niin aikamoinen napakymppihän Carmine Streetin sokeat on. Lukiessa saatoin vain ihmetellä, miksi en ole aikaisemmin lukenut Nesseriä. Omassa hyllyssä minulla on Barbarotti-sarjan viides osa odottamassa, mutta pitänee varmaan aloittaa kyseinen sarja ihan alusta ja etsiä jostain käsiini sen ensimmäinen osa.

Nesser kirjoittaa niin sujuvasti ja väittäisin, että Aleksi Milonoffin suomennoskin on erityisen taitava, koska lukiessa ei tule mieleen yhtään moitteen sanaa. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja tarina joka heidän ympärilleen rakentuu, kutkuttavan labyrinttimainen. Pidin todella paljon! Carmine Streetillä ovat viihtyneet myös Leena, Krista sekä Takkutukka. Hitsi vieköön, on kyllä luettava pian lisää Nesseriä!

Maailma on kummallinen ja mielivaltainen paikka, ajattelen. Se ei kerta kaikkiaan pysy kasassa, vaikka me kuinka haluaisimme ajatella niin.