Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä
Kustantaja: into 2015
Alkuteos: Ommarul putakhae 2008
Suomentanut: Taru Salminen
Sivuja: 320

Kuinka pitkälle muistot tietystä ihmisestä ulottuvat? Muistot äidistä?
Unohtuneita muistoja ajalta, jolloin äiti oli vielä vierelläsi, pulpahtelee kaikkialla mieleesi. Siksi et ole pystynyt keskittymään yhteenkään ajatukseen minuuttia kauempaa sen jälkeen, kun kuulit äidin kadonneen. Muistot tuovat mukanaan myös katumuksen.

Kyung-sook Shinin Pidä huolta äidistä on ensimmäinen suomennettu eteläkorealainen romaani. Kirjan luettuani huomaan ihmetteleväni, miksi niin, ja kaipaavani lisää vastaavanlaista luettavaa. Shin kirjoittaa niin kiehtovasti vahvaa tarinaa sekä eteläkorealaisen naisen roolista perheessä että moninaisista perhesuhteista ylipäätään. Melkein 70-vuotias viiden lapsen äiti katoaa ruuhkaisella Soulin metroasemalla ja jättää niin puolisonsa kuin viisi aikuista lastaan ymmälleen. Miten äiti, jolla aina ennen oli ollut kaikki langat käsissä vuosikymmenet, voi yhtäkkiä kadota kuin tuhka tuuleen? Ja mitä ovat puheet joita he äitiä etsiessään saavat kuulla, että lähistöllä on liikuskellut iäkäs nainen todella huonossa kunnossa? Shin käyttää erikoisempaa ratkaisua tarinan kertomisessa, sillä hän kertoo tarinaa useamman eri henkilön näkökulmasta, usein suoraan kyseistä henkilöä lempeästi puhutellen ja havainnoiden. Tämä tyyli tuo henkilöt jotenkin hyvin lähelle lukijaa, pidin siitä todella paljon. Kadonneen äidin elämä ja kohtalo alkaa pala palalta valjeta lukijalle, voimakkaasti puhutellen, koskettaen.

Kun kuulit ensimmäistä kertaa äidin kadonneen, kysyit vihaisena, miten on mahdollista että yksikään niin monesta perheenjäsenestä ei ollut mennyt äitiä asemalle vastaan. " Missä itse olit? " Minä? Suljit suusi. Olithan kuullut äidin katoamisesta vasta kun siitä oli kulunut neljä päivää. Syyttelitte toinen toisianne äidin katoamisesta ja pahoititte mielenne.

Perheen äidistä pikkuhiljaa rakentuva kuva on väkevä. Monen vuosikymmenen ajan tuo nainen oli kannatellut läheistensä elämää monin tavoin, oman jaksamisenkin ollessa heikkoa. Kukaan ei näyttänyt antavan erityistä kiitosta koskaan hänelle vaan päinvastoin tuntui jopa olettavan sen olevan itsestäänselvää, että hän huolehti kaikesta. Perheen isäkin kulki usein omia polkujaan, mutta palasi aina vaimonsa varmaan hoivaan. Aivan kuin hän olisi ollut näkymätön puurtaja, joka muuttuu näkyväksi vasta kadottuaan. Vasta sitten läheisten silmiin alkaa piirtyä hänen vahvan olemassaolonsa ääriviivat. Shin kuvaa kirjassa myös paljon eteläkorealaista elämäntapaa, kulttuuria juuri äidin loputtoman uurastuksen kautta.

Pidä huolta äidistä on mielestäni hyvin monitasoinen teos. Paljolti lukijan taustoista ja mielentilasta riippuen se herättänee paljonkin ajatuksia niin omasta äitisuhteesta kuin ylipäätään tässä elämässä suoriutumisesta. Kuinka paljon olemme valmiita uhraamaan läheistemme puolesta, milloin ihminen menettää oman minuutensa rajat loputtomasti toisten puolesta uhrautuessaan? Kuinka herkästi sorrumme pitämään tiettyjä ihmissuhteita itsestäänselvyytenä? Viihdyin todella hyvin kirjan parissa. Kirjan erikoinen kerrontatyyli nivoutuu loppupuolella aika täydellisesti yhteen. Olisin viihtynyt kirjan parissa pidempäänkin. Linkitän tähän loppuun p.s rakastan kirjoja- blogin jutun kirjasta, sieltä löytyy lisää linkkejä!

ps: Pidä huolta äidistä!

Kommentit

  1. Tämä oli todella vaikuttava teos, jonka kerronta oli hyvinkin omaa laatuaan.

    VastaaPoista
  2. Oi, tämä kirja onkin mennyt minulta ihan ohi, mutta hyppää kyllä suoraan luettavien listalle, sen verran kauniisti ja kiinnostavasti siitä kirjoitit. Kiitos siis tästä, luettavien lista sen kuin paisuu paisumistaan :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta, minunkin kiinnostavien kirjojen listat ja pinot senkun paisuvat :)

      Poista
  3. Tämä oli kyllä kiehtova teos, ja ehdottomasti mieleen painuva! Minäkin toivon, että eteläkorealaista kirjallisuutta suomennettaisiin enemmänkin, vieraista kulttuureista lukee aina mielellään. :)

    VastaaPoista
  4. Tämä oli kyllä kiehtova teos, ja ehdottomasti mieleen painuva! Minäkin toivon, että eteläkorealaista kirjallisuutta suomennettaisiin enemmänkin, vieraista kulttuureista lukee aina mielellään. :)

    VastaaPoista
  5. Hieno tarina ja erikoinen rakenne, lukuelämys!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)