Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus

Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus
Kustantaja: Tammi 2016
Alkuteos: Beckomberga. Ode till min familj
Suomentanut: Outi Menna
Sivuja: 365

Ja jonain kauniina päivänä sitä kysyy itseltään: 
oliko tämä todella uudistus, vai erehdyinkö sittenkin?

13-vuotias Jackie solahtaa päivisin osaksi Beckombergan vanhan mielisairaalan arkea hänen isänsä Jimin joutuessa sen potilaaksi. Jackie matkustaa uskollisesti linja-autolla katsomaan isäänsä ja tutustuu samalla sairaalan moneen muuhunkin asukkaaseen. Alkoholisoitunut Jim ei halua elää, mutta kuoleminenkaan ei tunnu olevan niin yksinkertaista kuin hän toivoisi. Beckombergasta tulee Jackielle kuin toinen koti, koti jossa hän voi olla juuri sellainen kuin haluaa, vailla toisten vaatimuksia tai odotuksia. Suhde isään on läheinen, mutta ailahtelevainen Jim ei ole aina halukas vastaanottamaan tytärtään. Jackie ei luovuta isänsä suhteen, vaikka ymmärtää, ettei voi pitää Jimiä väkisin elossakaan. Hän tutustuu Beckombergassa ihanaan Sabinaan, joka kuitenkin huokuu jotain pohjattoman syvää surua. Beckombergassa on myös Paul, joka opettaa Jackielle, ettei edes tai varsinkaan rakkaus ole yksiselitteistä.

Beckombergan lääkäri Edward kuljettaa välillä öisin salaa Jimiä ja muutamaa muuta valittua kaupunkiin juhliin, joissa meno yltyy usein liiankin hurjaksi. Edward käy varsinkin Jimin kanssa pitkiä keskusteluja elämästä ja kuolemasta, eikä raja potilaan ja lääkärin välillä tunnu aina niin selkeältä. Beckomberga on kuin omanlaisensa unimaailma, toinen todellisuus, joka kietoo sisällään olijat yhtä aikaa lohdulliseen mutta tiukkaan syleilyynsä. Jimin taistellessa omia demoneitaan vastaan Jackie varttuu nuoreksi naiseksi, joka tietää, että jos siivet kasvavat liian isoiksi, ei pysty enää lentämään.

Sara Stridsberg omistaa romaanin kaikille, joiden matka on kulkenut Beckombergan sairaalan puiston ohi vuosina 1932-1995. Vaikka romaani on kaunokirjallinen, on se jossain määrin myös omaelämäkerrallinen.Strindbergin oma isä oli aikanaan todellisen Beckombergan potilas. Lukija voikin siis vain arvailla, kuinka vahvasti romaanin tapahtumat nojaavat todellisiin tapahtumiin. Niin raskas on rakkaus on mielestäni hyvin voimakkaasti yhteiskunnallinen ja ajankohtainen romaani. Mielenterveyshoidossa supistetaan resursseja koko ajan ja moni apua tarvitseva jää sitä jopa kokonaan vaille. Osastoja ja laitoksia suljetaan ja yhä useampi laitoshoitoakin tarvitseva joutuu avohoitoon. Vaikka Stridsbergin kirjassa luoma Beckombergan todellisuus ei aina kovin järkevältä tai uskottavalta tunnukaan, keskiöön kuitenkin nousee psyykkisesti huonosti voivan ihmisen todellisuus ja avuntarve, niin ennen kuin nytkin. Vahvan kantaaottavuutensa lisäksi romaani on myös kaunis kertomus isän ja tyttären erityisesti suhteesta sekä nuoren tytön kasvamisesta kohti riittävää eheyttä selvitäkseen elämässä. Mielestäni kirjan käännösnimi on todella oivaltava ja hyvin kirjan tematiikkaa kuvaava. Beckombergassa varsinkin rakkaus näyttäytyy monissa muodoissaan, rumankauniinakin. Jackien silmin erityisesti lukija pääsee näkemään rakkauden monet kasvot. Stridsbergin kirjoittaa kipeästäkin aiheesta jotenkin niin kovin kauniisti, lohdullisesti ja ymmärtävästi. Niin raskas on rakkaus on kuin kesäinen poutapilvi, joka lipuu sinisellä taivaalla sinun maatessasi ruohikolla, katse taivaaseen suunnattuna. Siinä on juuri sopivassa suhteessa hulluutta ja viisautta, rakkautta ja surua. Se maistuu elämälle niin vahvasti, että vielä pitkään viimeisen sivun käännettyäkin palaat mielessäsi Beckombergaan. Olen lukenut selvästi ainakin tähän mennessä tämän vuoden vahvimman käännöskirjan.

" Lone, näetkö yksinäisen tähden tuon puun yläpuolella? "
"Näen."
" Kun se putoaa, kaikki on ohi."

Stridsbergin romaanin ovat lukeneet myös ainakin Katja, Krista, Leena ja Omppu!