Bandi: Syytös

Bandi: Syytös
Kustantaja: S & S 2017
Koreankielinen alkuteos: Gobal
Ranskankielisestä laitoksesta suomentanut Raisa Porrasmaa
Sivuja: 189

Äkkiä koko hänen ruumiinsa alkoi täristä. Se ei johtunut vain syyskuisen yön kylmyydestä. Hän oli juuri tiedostanut jotakin hirvittävää, joka aiheutti hänessä voimakkaan sokin. Jotakin, mikä hänen olisi pitänyt tiedostaa paljon aikaisemmin voidakseen jatkaa elämäänsä tuossa yhteiskunnassa: hän ymmärsi vihdoin, mikä oli tuo voima, joka oli saanut miljoona ihmistä kokoontumaan vaivaisessa neljässäkymmenessäviidessä minuutissa.

Vuonna 2014 salanimellä Bandi julkaistiin seitsemän jo 90-luvulla Pohjois-Koreassa kirjoitettua novellia, jotka sittemmin on käännetty usealle eri kielelle. Novellikokoelma on tiettävästi ensimmäinen Pohjois-Koreasta muualle maailmaan levinnyt teos, jonka kirjoittaja asuu yhä Pohjois-Koreassa. Bandi syntyi Kiinassa vuonna 1950, mutta muutti Pohjois-Koreaan vanhempiensa halutessa palata kotimaahansa. Kirjan esipuhe taustoittaa Bandin kovia kokemuksia Pohjois-Koreassa, mutta ennenkaikkea hän itse määrittelee itsensä pohjoiskorealaisen yhteiskunnan äänitorveksi. Voimakkaasti oman kotimaansa yhteiskunnan toimintaa kyseenalaistava Bandi halusi tuoda julki sitä todellista arkea, jota pohjoiskorealaiset ihmiset elävät oikeasti sen muualle maailmaan niin hiotun ja kaunistellun kulissin takana.

Tarinani ovat kuivia kuin erämaa,
karuja kuin villi aro,
Säälittäviä kuin sairas mies,
Kömpelöitä kuin kivivasara,
Mutta rakas lukija,
Pyydän sinua: lue ne!

Syytöksen seitsemän novellia ajoittuvat pääosin Pohjois-Korean perustajan, presidentti Kim Il-Sungin kuolemaa edeltävään vuoteen 1993 sekä kuoleman jälkeiseen vuoteen 1995. Teoksen ensimmäinen novelli, Aaveiden kaupunki, saattaa jopa vähän naurattaa ensin. Novellissa 2-vuotias lapsi pelkää hysteerisen paljon niin Marxin kuin Kim Il-Sungin isoja kuvia, joita on ripustettu katukuvaan. Lastaan rauhoittaakseen äiti peittää ikkunan tuplaverhoilla, vaikka tietää sen olevan kiellettyä. Tuomiona sovitun säännön rikkomuksesta seuraa karkoitus maaseudulle. Sitten ei enää naurata. Jo ensimmäisessä novellissa lukijan eteen avautuu se absurdi sääntömaailma, jonka varassa tuo merkillinen maa elää. Äkkiseltään novellien tilanteet ovat usein arkisilta näyttäviä tilanteita, joiden taustalla on kuitenkin monesti esimerkiksi järkyttävä kahtiajako rikkaan ja köyhän välillä. Toisaalta kansalaisiin kohdistettu kontrollointi saavuttaa ja käsittämättömyyden huipun; yksi pieni viaton harha-askel voi suistaa ihmisen elämän suunnan kohti suoranaista helvettiä.

Bandi on itsekin todennut, ettei hae teoksella mitään kaunokirjallisesti merkittävää huomiota vaan hän haluaa tuoda julki niitä järkyttäviäkin asioita, joita tälläkin hetkellä Pohjois-Korean ulospäin silotellun ulkokuoren alla tapahtuu. Tämä näkyykin jollain tapaa kirjassa, sillä paikoin teksti on hiomattoman oloista, mutta niinhän sen tällaisessa kirjassa kuuluukin olla. Ei siloiteltuja, vaan väkevän rehellisiä. Novelleissa ei mässäillä väkivallalla tai liialla raadollisuudella. Ennemminkin niin, että lukiessa pikkuhiljaa hiipii kauhu ihon alle, kauhu siitä, mitä ihmiset oikeasti joutuvat kokemaan. Novellit näyttävät, millaista on elää kuin ei ole vapautta valita eikä usein edes sanoa. Syytös on valtavan tärkeä romaani jokaisen lukea. Sen jälkeen katsoo vielä tarkemmin niitä kaunisteltuja uutisia, joita Pohjois-Korea muulle maailmalle itsestäään antaa. Väkisin myös alkaa miettiä Bandin kohtaloa ja sitä, kirjoittaako hän enää koskaan lisää ja ennen kaikkea, saako hän koskaan kokea todellista vapautta.