Kustantaja: Like 2014
Alkuteos: Afsporet 2013
Suomentanut: Päivi Kivelä
Sivuja: 352 (ennakkokappale)
Mistä minulle: Kustantaja
29. marraskuuta 2010. PÄIVÄ 43. Yli neljäsataa jäljellä. Minä olen Masha. Masha, 21 vuotta. Olen joutunut helvettiin. Tämä on minun päiväkirjani. Ymmärrättehän sen. En kirjoita kenellekään, itselleni vain.
On vuosi 2010 ja liettualainen Masha on päätynyt Tukholmaan ihmiskaupan uhrina. Siinä missä muulle maailmalle Tukholma näyttäytyy pohjoisena hyvinvointivaltion ilmentymänä, sen pimeimmissä kolkissa rehottaa julma bisnes. Bisnes, jossa viaton voi päätyä epäinhimillisiin oloihin, helvettiin, aivan kuten Masha. Mashan piti vain vähän auttaa miestänsä Igoria kuittaamaan hänen suuret pelivelat, mutta Masha ei tajunnut auttamaan lupautuessaan, mitä Igor todella oli luvannut velkojalle.
Kolme vuotta myöhemmin sairaslomalle vaimonsa raa'an ja selvittämättömän murhan takia jättäytynyt kööpenhaminalaisrikospoliisi Thomas kiertää Tukholman katuja Mashan kuva kädessään. Oman helvettinsä hänkin on kokenut ja kun tuttava pyytää apua työntekijänsä kadonneen tyttären kohtalon selvittämiseksi, saa Thomas lopulta syyn edes yrittää nousta jaloilleen.
Samaan aikaan kun Thomas selvittää Mashan kohtaloa, riehuu Tukholmassa sadistinen sarjamurhaaja. Mashaa etsiessä Thomas saa huomata, että huhut Ruotsissa rehottavasta julmasta ihmiskauppabisneksestä eivät ole vain huhuja. Lopulta Thomas huomaa olevansa kilpajuoksussa aikaa vastaan. Miten sarjamurhaaja liittyy tähän kaikkeen, vai liittyykö edes? Mutta ennen kaikkea, mitä tapahtui Mashalle?
- Paratiisiin, mies sanoi. - Menemme paratiisiin. Ennen kuin tyttö ehti sanoa mitään, hän iski ruiskun tytön reiteen ja painoi männän pohjaan. Aine tehosi heti ja tyttö lysähti kasaan. Mies pani ruiskun takaisin keskikonsoliin ja silitti tytön hiuksia hansikoidulla kädellään. - Nuku hyvin...
Michael Katz Krefeldin Langenneet on aihepiirinsä myötä vieläpä dekkariksi tärkeä kirja. Kovat naiskohtalot ja ihmiskauppa ylipäätään puhuttavat varsinkin tänä päivänä kovasti ja mielestäni onkin tärkeää nostaa aihetta esille myös kirjallisuudessa eri keinoin. Tämä raadollinen bisnes rehottaa niin itä-Euroopassa kuin meillä täällä Pohjolassakin. Meidän hyvinvointivaltioissa se on vain piilotettu tehokkaammin ja ihmiset voivat jatkaa paremmin lintu-kotokuvitelman ylläpitämistä. Todellisuus on kuitenkin karumpaa ja sen Krefeld onkin onnistunut tuomaan esille kirjassaan sangen kouriintuntuvasti. Teemoiltaan kirjassa on siis sangen väkevä paketti kasassa. Krefeld ei kuitenkaan tyytynyt vain tuohon vaan lisäsi mukaan myös sarjamurhaajan ja menneisyyden traumat. Lukija pääsee peräti kolmen henkilön kautta mukaan tarinaan; Mashan, Thomaksen sekä sarjamurhaajan. Nykyhetken lisäksi kuljetaan ajassa myös muutama vuosi takaperin sekä jopa 70-luvun lopulle.
Luin kirjaa aika ahneesti puolenvälin tienoille. Tarina kulkee ja juonikuviot vetävät, mutta jotenkin loppua kohden mentäessä vaikka vauhti tarinassa kiihtyi, oma kiinnostukseni hieman lopahti. Tietty kliseisyys paikoin vähän häiritsi ja toisaalta loppupuolisko tuntui niin "käsikirjoitetulta". Saatoin nähdä erityisesti loppupuolen tapahtumat mielessäni kuin valkokankaalla. Ei kirjassa mitään vikaa missään nimessä ole, oikein kelpo dekkari kyllä, mutta jostain syystä lopulta vain Mashan kohtalo kiinnosti minua ja koin muun ympärillä vellovan vauhdin turhaksi. Mutta tässä tullaan taas siihen, että kaipaan aina dekkareissa sitä syvempääkin sisältöä sen kovan toiminnan sijaan. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen uusi tuttavuus kuitenkin, suosittelen!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)