Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein
Kustantaja: Otava 2014
Kansi: Kirsti Maula
Sivuja: 317
Mistä minulle: oma hankinta

- Onnea voittajalle! Muistakaa myös Viking Lotto, jossa on tällä viikolla jaossa kymmenen miljoonaa euroa!
Eevi istui patsaana lattialla.
Ei ollut muuta kuin hän ja kädessä hiestyvä lottokuponki. Sen kokoiseksi maailma pieneni. Ja paisui.
Kellot lakkasivat käymästä. Linnut jähmettyivät puihin. Kukaan koko kerrostalossa ei hengittänyt.
Eevi oli aina kuvitellut, että ihmiset huutaisivat tällaisissa tilanteissa. Hän ei huutanut.

Koko ikänsä olosuhteiden pakosta pihistellyt Eevi huomaa päätyneensä tilanteeseen, josta moni muu yleensä päätyy vain haaveilemaan: loton jättipotin ainoaksi voittajaksi. Tai no joo, onhan toki Kari, Eevin puoliso, joka kyllä pitää huolen, että puolet kuuluu hänelle vaikka se oli Eevi, joka teki loton itsekseen. Kun Eevin tajuntaan iskostuu, että lottonumerot televisiossa ja kupongissa ovat todella samat, iskee paniikki. Lottokuponkikin äkkiä pakastimeen, ettei se vain katoa ennen kuin Veikkauksen toimipiste avautuu. Kenelle kerrotaan, vai kerrotaanko kenellekään? Miljoonat polttelevat jo käsissä, vaikkei niitä vielä ole saatukaan. Mutta kaikki se rikkaus, mihin se törsätäät? Tarvitseeko mennä töihin ja voiko nyt ostaa kaikki ne ihanat asiat joita on tähän mennessä joutunut vain katsomaan näyteikkunan toiselta puolelta? Voiko elää lottovoittajan tavoin ilman että paljastuu läheisille? Tätä ja montaa muuta polttavaa kysymystä joutuvat Eevi ja Kari pohtimaan kolmen viikon ajan, ennen kuin lottovoitto maksetaan tilille. Kun rahat vihdoin ovat tilillä, sitten kaikki on selvää ja vain taivas, tai no ehkä se seitsemän miljoonaa, on rajana. Ei kun tuhlaamaan! Mutta jo ensikäynti pankissa meinaa saada Eevin raiteiltaan. Säästötiliää, korkeakorkoista, osakesalkkua, oblikaatiota ja vaikka sun mitä. Mikä siinä voi olla niin vaikea ihmisen saada talletettua miljoonansa tilille ja käytellä niitä sieltä omin päin rauhassa? Kyllä on lottovoittajan elämästäkin tehty vaikeaa. Alkuhämmennyksen jälkeen kuitenkin alkaa rahan käyttö sujua varsinkin Eeviltä. Mikäs se on ollessa kun voi ostaa vaikka työpaikan entisen kiusaajansa alta. Ravintolassa ei tarvitse nöyristellä vaan voi tilata huoletta aina sitä kalleinta. Mutta sitten ne ystävät. Kun yhtäkkiä ne tuntuvat olettavan, että kyllä se on lottovoittaja, joka maksaa aina ravintolalaskutkin. Ei ole helppoa.

Ei ole helppoa olla lottovoittaja, sen saa tuta ainaisesti fanittamani Anna-Leena Härkösen uusimmassa romaanissa Kaikki oikein. Kun tilille pätkähtää seitsemän miljoonaa, niin sittenhän kaiken juuri pitäisi olla helppoa. Vaan kun ei ole. Yhtäkkiä mikään ei tunnu olevan oikein, muu kuin ne kirotut lottonumerot. Aina silloin tällöin lehdistä saa lukea juttuja, kuinka "lottovoitto tuhosi elämäni! " , mutta Härkönen menee uusimmassaan vielä syvemmälle. Kukapa meistä ei olisi joskus leikkinyt ajatusleikkiä "entä jos?"..entä jos voittaisin lotossa päävoiton, mitä sitten tekisin? Päävoiton voittaminen tuntuu yhtä aikaa niin absurdilta mutta silti on melkein joka viikko jollekin todellisuutta. Kirjan takakansi lupaa riemastuttavaa tarinaa ja osin kirja sitä kyllä onkin, härkösmäiseen tuttuun tyyliin. Kuitenkin ainakin minulla lukiessa alkoi aika pian tulla sellainen pieni ahdistus varsinkin Eevin puolesta. Vaikka tilillä on miljoonia, ei elämän suurimmat epäkohdat rahalla parane, jopa päin vastoin. Juopotteleva puoliso, sairaalassa viruva vanha äiti, omituiseksi muuttunut läheisin ystävyyssuhde, vanhat traumat kiusaamisesta... ne eivät niin vain katoa vaikka päällä olisi uusi ihana turkki ja nurkan takana odottamassa luksusloma ulkomailla. En tiedä mentiinkö tässä ehkä vähän liikaakin sitten sen ikävämmän todellisuuden puolelle vai odotinko itse vähän enemmän sellaista tragikoomista Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-Rebeccan tapaista ostoshulluttelua. Jotenkin se sellainen tietty alakuloisuus Eevin elämässä tarttui minuun lukijanakin toviksi. Että vaikka rahalla saa paljon, ei kaikkea kuitenkaan.

Hyvinhän se Härkönen kirjoittaa, sitä ei käy kieltäminen. Kaikki oikein on tuttua, laadukasta Härköstä. Tragikoomisista piirteistä huolimatta Kaikki oikein on minusta enemmän sellaista pohdiskelevampaa Härköstä, joka naurattamisen sijaan saa lukijana katsomaan niin itseään sisimpäänsä kuin pohtimaan omankin elämän kipukohtia tai mielekkyyttä. Tässäkin kirjassa pidän siitä piirteestä, että Härkönen pystyy tiivistämään usein yhteen ainoaan lauseeseen jotain todella osuvaa, oivaltavaa elämästä ja meistä ihmisistä. Olenkin Sotilaan tarinaa vaille lukenut kaikki muut Härkösen teokset ja toiset ovat nousseet korkeammalle kuin toiset. Toisista olen pitänyt todella kovasti, toisista vähän vähemmän mutta kuitenkin tykännyt. Kaikki oikein sijoittuu jonnekin sinne välimaastoon ja päätyy ehdottomasti täydentämään Härkösen teoskokoelmaani hyllyssäni. Mari A:n tavoin, luen varmaan jatkossakin kaikki mitä hän vain kirjoittaa. Uusin Härkönen on luettu myös ainakin Kristan ja Maijan blogeissa.

Vaikka kirjan lukemisen jälkeen tuli toviksi tunne, etten halua enää lotota, niin katsokaapas, mikä yllä olevassa kuvassa sieltä kirjan välistä pilkottaa....