Sydän sanoja tulvillaan

(Minerva 2010)

                                                            "Kun saavumme sille rajalle
jossa haluamme sulkea silmät
pudota hämmennykseen
ja etsiä sormien sanoja
minä lähden tutkimaan sinun
hiljaisuuttasi
sinun hengityksesi rytmiä
minä etsin sinua
rakas, rakas"

Nuoren polven runoilija Katja-Maaria Kaskinen pukee sanoiksi rakkauden kirjon sydämessä, ikävästä intohimoon, arjen romantiikasta huikeaan iloon. Minna Immosen herkän kauniit akvarellit tuovat oman tarinansa jokaiseen kirjan aukeamaan. En ole lukenut aikoihin rakkausrunoja ja nyt tämän kirjan sivuja lukiessa huomaan janoavani niitä lisää! Kaiken arjen ja syksyn tuoman harmauden keskellä on erityisen sielua hivelevää lukea rakkaudesta tällaisin sanoin.

"Minä tahdon
kantaa sinua sydämessäni
nojata sinuun kun väsyn

tahdon antaa sinulle rohkeutta
mahdottomissa tehtävissäsi.

Minä tahdon etsiä
hyvyyttä
silloin, kun meidän eväämme ovat 
ehtyneet.

Jos joskus jäljellä on vain lepattava
tahto rakastaa
me voimme uskoa aarteisiin
taivaassa."


Jo kirjan kansi on niin kaunis, että se itsessään lupaa paljon. Kaskisen oivaltavat runot rakkaudesta yhdessä Immosen akvarellien kanssa on toimiva kokonaisuus. Tässä on kirja, joka olisi ihana antaa vaikka häälahjaksi tai vaikka yllätyksenä juuri rakkauden löytäneelle ystävälle. Tähän kirjaan on ihana palata elämän eri vaiheissa, sillä onhan rakkaus kuin mäkinen tie; välillä pää leijailee pilvissä, välillä sydän etsii vastauksia. Joku runo, joka ei ensilukemisellaan koskettanut niin vahvasti, saattaa ollakin jonain päivänä juuri se, jonka luet uudelleen..ja uudelleen..

" Tähtiä ja kuunsiltoja pitkin
kulkevat kaikki ihanat illuusiot.

Maanteitä ja kauppateitä pitkin kulkevat ne,
jotka ostavat kaupasta puolisolleen
hyviä ja terveellisiä herkkuja."

Kommentit

  1. Susa, runo sopii aina! Se pelastaa arjen harmaudesta, pyykkivuorista ja pesemättömistä ikkunoista. Runo laittaa meille siivet selkään ja saa meidät lentämään ja uneksimaan. Runo on Salainen Rakastettu, jota pitää vaalia hellimmin, että se jäisi.

    VastaaPoista
  2. Leena, nimenomaan! Runo laittaa hetkeksi ne ihanat vaaleanpunaiset lasit silmille arjen keskellä ja saa sydämen pumppaamaan tiuhempaan ♥

    VastaaPoista
  3. Voi että, kiitos vinkistä Susa! Jos en ole ihan väärässä niin kyseessähän on Anna-Mari Kaskisen tytär;-) Äidinmaidossahan tämä kauniiden sanojen lahja on tullut!
    Tämä kirja tulee ehdottomasti joululahjalistalleni.

    Mukavaa iltaa ja onnea kauniille blogille!

    VastaaPoista
  4. Mietin samaa kuin Aamunkukka, että taitaa olla Anna-Mari Kaskisen tytär. Kauniita, oivaltavia säkeitä. Valoa.

    VastaaPoista
  5. Aamunkukka: Niinpäs muuten onkin! Hassua etten hoksannut tuota yhteyttä edes ajatella, vaikka olen vuosikaudet pitänyt Anna-Marin runoista;)Kyllä on todellakin tytär tainnut jo äidinmaidosta saada upean lahjan;)

    lumiomena: Tosiaankin hyvin oivaltavia säkeitä!!

    VastaaPoista
  6. Yritän herätellä runotyttä sisälläni.

    Kops kops.

    Ei onnistunut. Olen musta lammas keskellänne. Ainoa runoteos, joka on puhutellut minua, on Baudelairen Pahan kukkia. En enää muista, miksi. Mutta pidin kovasti siitä.

    VastaaPoista
  7. Tykkään!!!
    Tykkään ihan hurjasti Kaskisen runoista, näköjään ei ole väliä onko äiti vai tyttö! Aivan upeaa. Selkeetä ja koskettavaa. Tunnetta.

    VastaaPoista
  8. Lilli: Tämä on kyllä aivan ihana runokirja! Ja oli aika hämmästyttävää huomata tosiaan, että niin äiti kuin tytär taitaa yhtä upeasti runojen kirjoittamisen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)