maanantai 4. heinäkuuta 2011

Harjukaupungin salakäytävät: Kertun ja Ollin polku


Sateenvarjoni alla seistessäni tunsin, tänään on M-hiukkasia normaalia enemmän ilmassa. Hetken päästä tulisin kiipeämään Harjulle, noita Kertun ja Ollinkin kävelemiä Neron portaita pitkin. Vaikka päälläni ei ollut päärynäkuvioista mekkoa, tunsin sydämessäni voimistuvaa värinää. Aivan pian olisin Ollin ja Kertun jäljillä..


Neron portaita noustessani palasin jo mielessäni Kertun ja Ollin tarinaan, josta saisin pian kuulla tunnelmapaloja samalla kun metsästäisin merkityksellisyyshiukkasia. Jyväskylän Seudun Matkailu järjestää tänä kesänä kaksi kertaa sekä Kertun ja Ollin polun että Ollin oman polun kävelykierroksen merkeissä. Kävelykierrokset on suunniteltu yhteistyössä kirjailija Pasi I. Jääskeläisen kanssa. Kävelykierroksen sisällöstä ja toteutuksesta vastaavat kaksi Harjukaupungin salakäytäville allekirjoittaneen tavoin sydämensä menettänyttä upeaa naista, Asta Häkkinen sekä Tuula Laaksonen.


Harjuen laella, Neron portaiden ylhäällä, saimme kuulla jo kirjasta pienen pohjustuksen Ollin ja Kertun tarinaan. Sen myötä lähdimme laskeutumaan alas Neron portaita. Kävelimme Kirkkopuistoon, jossa Olli ja Kerttu kohtaavat vanhan ja suositun kirkkopuiston terassilla. Erityisesti vuonna 1954 rakennettu kioski säteilee ympäristöönsä  M-hiukkasia, jotka tihentävät lähistöllä oleilevien ihmisten elämäntunnetta..


Kirkkopuistosta suuntasimme ohi Ollin sateenvarjokaupan, joka ei Gummeruksen kadulla tavallisen kävijän silmiin varmasti edes näy..mutta kun suljet silmäsi ja....Matkamme jatkui kohti Lounaispuistoa, jota ennen pysähdyimme Puistokioskin terassin kupeessa, missä Olli ja Kerttu eräänä lämpimänä päivänä nauttivat vadelmalimonaadia..


Päädyimme Lounaispuistoon, jossa heti melkein törmäsimme isoon siiliin, joka lyllersi sateesta kostealla nurmikolla. Olikohan se tulossa salakäytävistä vai vasta menossa? Puistoon saapuessa sydänalan valtasi voimakas tunne. Kyllä, ei ole turhaan sanottu, että yhden Jyväskylän vanhimman puiston, eli Lounaispuiston alla kulkeekin useita salakäytäviä, jotka nousevat lähelle pintaa ja risteävät juuri karusellin alapuolella. Tuota samaa pojanpää-karusellia Kerttu ja Ollikin katselivat, kun tulivat puistoon sateen suojaan..


Lounaispuistosta jatkamme matkaa läpi kostean korkean nurmen, vanhojen kauniiden talojen ohitse, päätyen vihdoin Wivi Lönnin itse suunnittelemalleen kaupunkihuvilalle, jonka Kerttu vuokrasi hänen ja Ollin käyttöön. Tunnen vahvasti, että nyt olemme M-hiukkasten lähteillä jos koskaan. Enkä turhaan, sillä lukuisat Jyväskylän salakäytävistä johtavat Wivi Lönnin talon pihamaalle tai rakennuksen perustuksiin. Tästä syystä M-hiukkassäteily kohoaakin talossa huomattavan korkeisiin lukemiin. Pysähdymme upean omenaportin eteen, joka on saanut nimensä oven yläpuolella olevasta omenakaiverruksestaan. Emme uskalla mennä sisälle saati edes talon valtaisalle, puutarhan koristamalle pihalle. Opas-Asta kertoo pieni pelonväre äänessään, ettemme uskalla ottaa riskiä, ja astua pihaan, jossa kirjan Blanc-versio lopun loppunäytöskin käydään. Nyökkäilen nieleskellen ja olen samaa mieltä, en tiedä, olenko valmis päätymään salakäytäviin juuri tänään.


Kävelykierroksemme jatkuu vielä kauniin yliopiston kampuksen läpi kohti takaisin Neron portaita. Päädymme vielä hetkeksi seisomaan Vesilinnan tornin läheisyyteen ja muistelemme, kuinka Kerttu ja Olli sielläkin viettivät yhteisiä hetkiä, kaupungin yllä. Nyt emme sinne kiipeä, mutta mielessäni lupaan, että vielä tänä kesänä käyn sielläkin. Aplodien saattelemana kiitämme Astaa kävelykierroksesta ja nautin itse vielä hetken huikeista näkymistä Harjun laelta. Melkein näen Ollin ja päärynämekkoisen Kertun portaiden alapäässä jäätelökioskilla jäätelöllä ja kuulen Kertun naurun. Kotipihaani saapuessani melkein törmään isoon jänikseen, joka istuu keskellä parkkipaikkaamme minua tuijottaen. Mistä se siihen oikein putkahti? Salakäytävistäkö?

Lämmin kiitos Jyväskylän Seudun Matkailulle hienosti kirjan hengessä toteutetusta kävelykierroksesta! Niitä on vielä jäljellä sekä Ollin oma polku 11.7 maanantaina että Kertun ja Ollin polku 19.7 tiistaina. Nämä kaksi jo pidettyä ovat olleet niin suosittuja, että liput niihin on myyty jo ennakkoon ja usea ihminen joutui harmikseen kävelykierroksen alkuun tullessaan palaamaan takaisin, sillä kierrokselle otetaan mukaan aina vain 20 henkilöä. Lipun voi varata puhelimitse Jyväskylän Seudun Matkailun toimistosta ja lunastaa kierroksen alussa tai myös käydä ostamassa ennakkoon. Kierroksilla oli mukana myös ihmisiä, jotka eivät ole lukeneet kirjaa, mutta kävelykierros on upea tapa tutustua vähän erilaiseen Jyväskylään ja samalla saada kiehtova katsaus Harjukaupungin salakäytävät -kirjaan. Olen vieläkin kävelykierroksen jäljiltä niin M-hiukkasten ympäröimä, että kunhan laskeudun maan pinnalle takaisin arkeen, palaan kertomaan muista asioista.

Maagiset paikat ovat vaarallisia. Merkityksellisyyshiukkaset saavat ihmisen havahtumaan eksistenssiinsä. Silloin kuitenkin saattaa luiskahtaa ulos itseydestään..


Tekstin lainaukset ovat otteita Harjukaupungin salakäytävät -kirjasta. Kuvat ovat omiani, ethän kopioi ilman lupaani.

17 kommenttia:

  1. Vau, olen nyt todella harmissani, että asun niin kaukana enkä kesän aikana ehdi salakäytäviä katsomaan. Oli todella kiva lukea kokemuksestasi ja upeaa, että tällaista järjestetään!:)

    VastaaPoista
  2. Ihan mielettömän hauska ja innostava kävelykierros! Hyvä Jyväskylä! Kyllä kelpaa olla ylpeä kaupungista, joka osaa ottaa onkeensa tällaisesta kirjasta. Kiitos, että päästit meidät mukaan kierrokselle :D

    VastaaPoista
  3. Voi, tuli sellainen olo, että täytyy lukea tuo m-hiukkasia vilisevä kirja pian uudelleen. Ja olisipa saanut olla mukana tuolla! Ihanaa, että kierrokset ovat suosittuja.

    Kiitos tästä. <3

    VastaaPoista
  4. Tämä kirja alkaa kiinnostaa, sen verran paljon olet sitä kehunut! Oi, tuommoinen pojanpääkaruselli on Joensuussakin, ortodoksisen kirkon takana olevassa leikkipuistossa. Siellä kävimme lapsena äidin vanhempien kanssa, ja se on meillä Pyörivä Poika :).

    VastaaPoista
  5. Oi, hauskaa, että kirjoitit tästä kävelykierroksesta juuri tänään kun sain Harjukaupungin salakäytävät luettua :--) On ihana fiilistellä näitä kuvia kun lukukokemus on vielä niin tuoreessa muistissa. Enkä tunne Jyväskylää ollenkaan saatika tiedä millaisia nuo kirjan paikat ovat, joten on hyvin hauska nähdä ne! Kiitos!

    VastaaPoista
  6. Minun täytyy pian lukea Harjukaupungin salakäytävät jotta voisin ihastella kuvia ja tätä päivitystä ihan eri silmin! :)

    Ps. Blogissani on sinulle jotakin... ;)

    VastaaPoista
  7. Harjukaupungin salakäytävät on nyt sitten ihan pakko lukea, koska vaikuttaa yhä vain kiinnostavammalta.

    Kiitos hienosta postauksesta. Kuvasi ovat upeita!!!

    VastaaPoista
  8. Hino juttu! Oikein palasin Salakäytävien tunnelmiin tämän myötä :-)

    VastaaPoista
  9. Hymyilevä eläkeläinen5. heinäkuuta 2011 klo 9.16

    Mukaansatempaavalla otteella ja kirjan hngessä tehty juttu! Vanhana jyväskyläläisenä luin ahmien, kuten kirjankin. Juttu houktteli oikein kesäiselle käynnille Jyväskylään.

    VastaaPoista
  10. En ole Salakäytäviä lukenut (ainakaan vielä), mutta kuulostaa ja näyttää aivan loistavalta jo pelkästään jyväskyläläisille puhumattakaan kirjamielisistä matkailijoista. Mahtavaa! Tällaista lisää :-)!

    VastaaPoista
  11. Aivan ihana!
    Minulle on puolison toimesta kesälomareissulla luvattu vastaava henkilökohtainen kierros(olemme molemmat lukeneet sen kirjan), sillä hän on kotoisin Jyväskylästä :)

    VastaaPoista
  12. Tosi hienoa, toivon niin että itsekin pääsisin tuonne joskus!

    Heh, hoksasin juuri, että mullakin on olemassa päärynäkuvioinen mekko, taidankin tänään pukeutua siihen!

    VastaaPoista
  13. Oi, oisinpa saanut olla muukaanaa... laulaa hän täällä :) Hienoa Harjukaupungin faneille, mutta nyt heräsi ihan henkilökohtainen kaipuu noille kulmille. Juuri näillä paikoilla tuli monta vuotta kuljettua. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  14. Oi, olisinpa tiennyt, niin olisin tuonut sinne Harjukaupungin salakäytävät kirjan fanin Israelista eli Jaelin. Minun hänelle antamaani kirjaa luetaan nyt innokaasti suomalaisyhteisön parissa...Lukijoissa yksi rouva, joka on kotoisin Jyväskylästä. Hän on tunnistanut noita paikkoja.

    En pidä monesta lopusta, mutta totesin nyt, että minulla taitaa olla sitten Blanc, jota en vaihtaisi. Kävimme näyttämässä Jaelille talon, jossa kirjan loppunäytös esitettiin.

    Hieno postaus, jonka taidan linkittää Jaelille.

    VastaaPoista
  15. Sanna: Moni on harmitellut samaa asiaa. Mutta näitä saatetaan järjestään ensi kesänäkin vähän eri sisällöllä, joten sitten vaan ajoissa suunnittelemaan kesälomareissua ;)

    Valkoinen kirahvi: Paljon täällä Jyväskylässä on kaupungin taholta moitittavaa peruspalveluiden suhteen, mutta on täällä niin paljon kaikkea hyvääkin onneksi! Tämä on yksi esimerkki kivoista asioista täällä :)

    Katja: Juttelin eilen juuri toisen oppaan, Tuulan kanssa, kun hän on lukenut kirjan useamman kerran, että joka kerta aukeaa kirjasta jotain uutta. Kertun ja Ollin polkuja kulkiessa kyllä tuli itsellekin halu tänä vuonnakin lukea Harjis, nyt vähän eri silmin.

    Mie ite: Ei muuta kuin lukemaan ;) Varoitus: saatat jäädä koukkuun salakäytäviin!

    Laura:Minua hymyilytti kun oman juttuni julkaisemisen jälkeen huomasin, että olit juuri kirjoittanut kirjasta :) Sattui sopivaan saumaan!

    Sara: Kiitos, kävinkin jo kuittaamassa ja lupaan palata siihen tämän kuun aikana!!

    Anna Elina: Vaikka Harjis on saanut jo paljon blogisavuja, toivoisin sille vielä niitä lisääkin! On ihan hölmöä, että esimerkiksi täällä Jyväskylän kirjakaupassa/kaupoissa joissa kirjoja myydään, unohdetaan oman kaupungin kirjailijoiden kirjat niin helposti eikä jopa tilata uusia hyllyyn kun edelliset myyty. Kirjaa kuitenkin saa kirjastosta ja uutenakin kun vaan viitsii pyytää tilamaan, ellei sillä hetkellä löydy. Tämä kirja on blogisavunsa ansainnut ♥

    VastaaPoista
  16. Booksy: Kiva jos onnistuin välittämään tunnelman juttuni myötä ruudun toisellekin puolelle ;)

    Hymyilevä eläkeläinen: Kiitos! Mieltä lämmittää kuulla tämä!

    Paula: Eilen oli juuri puhetta, että Harjukaupungin salakäytävät on loistava kirja, vaikkei olisi edes käynyt Jyväskylässä. Jostain syystä joskus sitä kritisoitiin, että on vaikea asennoitua kirjaan jos ei ole täällä käynyt. Mutta se on sikäli hassua, että eihän juuri koskaan ole käynyt muidenkaan lukemiensa kirjojen tapahtumapaikoilla/miljöissä vaikka ne olisivat olemassa. Ja vaikka salakäytävät ovat isossa roolissa kirjassa, on tämä niin monitasoinen tarina, että siinä unohtuu aika ja paikka ;)

    Morre: Oi, kahdenkeskinen kierros puolison kanssa kuulostaa kyllä aika ihanalta!

    Erja: Sinä päärynämekkoinen nainen :) Pukeudu heti siihen, minäkin pukeutuisin jos omistaisin ;)

    Amma: Nuo Harjiksessa olevat paikat ovat monet varmaan juuri tuollaisia, monelle täällä asuneelle tai asuvalle merkityksellisiä.

    Leena: Minuakin harmittaa Jaelin puolesta, että häneltä jäi nyt täällä ollessa kierros väliin, varmasti kirjan ystävänä olisi siitä pitänyt. Harmillista tosiaan, että nyt meni näin hassusti tiedonsaanti ristiin, että kuulit tästä vasta maanantaina.

    VastaaPoista
  17. Mielettömän hienot kuvat, tosi jännittävän tunnelman luovat tähän postaukseen. Sulla on hyvä silmä sommitella näitä juttujasi. Oijoi. Harjukaupunki salakäytävineen on minulle vielä omakohtaisesti tuntematon paikka, mutta pääsin onneksi blogisi kautta reissulle. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)