maanantai 29. elokuuta 2011

Novellista mittaa: Juha Itkonen ~ Huolimattomia unelmia

Tovi sitten päätin ottaa novellista mittaa ja kyselinkin teiltä vinkkejä. Päädyin lukemaan ainakin nyt aluksi yhden kokoelman kerrallaan ja aloitin Juha Itkosella. En ole lukenut Itkoselta mitään aiempaa tuotantoa, ja siksi halusin aloittaa hänen tuotantoon tutustumisen juuri novellikokoelmalla. En ole lukenut kirjan 12:sta novellista kuin vasta kolme, mutta lupasin jakaa teille tunnelmia jo ns. matkan varrelta. Tarkoituksena on lukea novelleja romaanin rinnalla, pieninä annoksina..mutta...

....Huolimattomia unelmia ( Otava 2008) on niin mukaansatempaavaa, tarkkanäköistä kerrontaa tavallisista suomalaisista ihmisistä, jotka kuin huolimattomasti uneksien tarpovat elämämänsä polkujaan, etten malttaisi lopettaa lukemista vain yhteen novelliin. Aikaisemmin novelleja lukiessa olen kokenut hieman tunnetta, että usein hyvä tarina loppuu tavallaan kesken, mutta nyt olen jotenkin niin novellin imussa, että tarina tuntuu juuri oikean mittaiselta.

Tässä muutama tekstinäyte, novelleista Kaupankäyntiä ja Fucking Thailand:

"Älä sure isä, minä olen tässä."
Oli kuin isä olisi murentunut edessäni, antanut maailmalle periksi ja jättänyt sen minun huolekseni. Isä rutisti minut käsiensä väliin, lainoi leukansa päälakeani vasten ja hengitti raskaasti, piti minua otteesaan. Koska isä ei sanonut mitään, minun oli pakko.
"Kaikki kääntyy vielä hyväksi", kuiskasin.
"Niin", isä sanoi, " kaikki on mahdollista."

Pieniin tapahtumiin, eleisiin sisältyy jotain paljon merkityksellisempää. Toisaalta Itkosen teksti on paikoin hyvin humoristista ja aina novellin kertojansa oloista; teinipojan "ääni" on erilainen kuin aikuisen miehen.

Joka tapauksessa olen 99,9 - prosenttisen varma, ettei hullu apina purrut minua. Ei purrut eikä edes raapaissut. Jos niin olisi päässyt käymään, suustani valuisi vaahtoa ja silmät muljahtelisivat päässä. Söisin banaanit kuorineen, kiipeäisin palotikkaita katolle ja näyttäisin takapuolta koko kaupungille. Kalle Särkän kuristaisin ja muutamaan muun raapisin ruville. Nyt on kuitenkin jo maaliskuu, eimä minulla edelleenkään ole minkäänlaisia oireita.

Jatkan siis innostunein mielin novellien maailmaan tutustumista ja lupaan raportoida lisää matkan varrelta. Niin tällaisia pieniä väliraportteja kuin kokonaisia arvosteluja koko kokoelmastakin.

PS: Muistakaahan lukija-arvonta, vielä on pari päivää aikaa osallistua, täällä!

10 kommenttia:

  1. Ihan hauska lukea tällainen väliraportti. :) Itkosen kirjoittajanlahjat näkyvät hyvin tässä novellikokoelmassa. Se ei ole suosikkini Itkosen tuotannossa (koska mikään ei voita Anna minun rakastaa enemmän-romaania), mutta ehjiä, tarkkanäköisiä ja ennen kaikkea kokonaisia novelleja hän osaa totta vie kirjoittaa.

    VastaaPoista
  2. Komppaan Katjaa kaikessa!

    Väliraportti-idea on jotenkin niin kiehtova, että sitä voisi laajentaa vaikka romaaneihinkin - vähän niin kuin että miten odotukset syntyvät ja täyttyvät ja kaikkea... hmmm. Ehkäpä voisin toteuttaa sellaisen jutun joskus. :)

    Niin ja kiva kuva!

    VastaaPoista
  3. Hihii, miulla on tämä odotamassa oikeaa aikaa. Luin jossain vaiheessa paljon novellikokoelmia, ja siksi innostuin ostamaan tämän alesta. Seitssemäätoista yritin jossain vaiheessa aloitella ensimmäisenä Itkosen kirjana, mutta en saanut alkuun.

    VastaaPoista
  4. Komppaan Lumiomenan Katjaa, Anna minun rakastaa enemmän on Itkosen tuotannon ehdoton ykkönen. Tämän novellikokoelmankin olen lukenut, mutta siitä ei kumma kyllä ole jäänyt oikein minkäänlaista muistijälkeä. Sen muistan että ex-mieheni piti siitä kovasti, häneen se teki paljon suuremman vaikutuksen kuin minuun. Mietimme silloin, että johtuisiko se novellien miesnäkökulmasta - ainakin osa oli muistaakseni jonkinlaisia miehisiä kasvukertomuksia.

    VastaaPoista
  5. Ihanaa kuulla että tämä on hyvä, odottelee nimittäin hyllyssä. Ja ihana väliraportointi, kiitos illan piristyksestä Susa!

    VastaaPoista
  6. novellit onkin jopskus hyvin mukavia luettavia, hyvin tiivistetty tarina , ja hyvä tunnelma siinähän mieli lepää lukiessa..

    VastaaPoista
  7. Minulla on Huolimattomia unelmia äänikirjana autossa ja lempparini on juuri tuo Kaupankäyntiä, jos se oli se jäähallitarina... Jään odottamaan jatkokommenttejasi. : )

    VastaaPoista
  8. Kiva kuulla! Voisinpa minäkin tämän joskus lukaista. Olen lukenut Itkoselta vain tuon Anna minun jne., ja vaikka se kyllä oli hyvä, minulla osui sen kohdalle se kuuluisa "liian suuret odotukset aiheuttivat lievän pettymyksen" -kokemus. Olen ajatellut lukea häneltä joskus ainakin Kohti-romaanin, mutta tämäkin kuulostaa hyvältä!

    VastaaPoista
  9. Minullakin odottaa tämä omassa hyllyssä -on odottanut jo tovin. En ole yhden romaanin Itkoselta luettuani oikein lämmennyt hänen kirjoitustyylilleen, mutta tämän väliraporttisi luettua vaikuttaa siltä, että novellit kannattaa lukea. Hyvä niin, ei siis ollut hukkalöytö. ;-)

    VastaaPoista
  10. Katja:Totta, näiden jo lukemieni perusteella pakko todeta, että Itkonen pystyy kyllä jo mahduttamaan novelliin hienosti tarkkanäköistä tulkintaa ihmisistä.

    Ilse: Niinpä, miksei tällaisia ns. väliraportteja voisi kirjoittaa tosiaan romaaneistakin ja varsinkin niistä, joiden lukemista on kovasti itse jo odottanut!

    Mie ite: Minä löysin tämän kesällä sellaiselta torikirpparilta ja maksoin aika suolaisen hinnan, 5e, kun en yleensä maksa kirjoista kirppareilta sen vertaa, ellei ole kyseessä tietenkään joku keräilyharvinaisuus tai sellainen, jonka todella haluan itselle. Jotenkin tämä kuitenkin niin houkutteli, että mukaan lähti :)

    Jum Jum: Luulen kyllä, että seuraava Itkoseni tulee juuri olemaan tuo Anna minun rakastaa enemmän.

    Ja kyllä, ainakin nämä ensimmäiset novellit ovat nimenomaan olleet miehen näkökulmasta kerrottuja omanlaisia kasvu- ja itsensäetsismistarinoita.

    linnea: Hauska sitten kuulla, mitä sinä tuumaat näistä!

    aikatherine: Totta, hyvin kirjoitettuun novelliin näyttää mahtuvan joskus iso tarina, melkein kuin koko maailma kämmenellä!

    Joana: Juu se oli juuri se jäähalli-kertomus ;)

    Karoliina: Minusta tämä tuntui jotenkin niin passelilta kirjalta aloittaa Itkosen tuotantoon tutustuminen!

    Kaisa: Varmaan ensi viikolla kerron sitten, millainen kokoelma oli kokonaisuudessaan, vielä on suurin osa lukematta tästä, eli saa nähdä, miltä ne loput tuntuvat!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)