torstai 18. elokuuta 2011

Novellista mittaa


Vanha sanonta sanoo, että nyt otetaan miehestä mittaa. Sitä ei nyt sentään blogissani tehdä, vaan aion ottaa itse ainakin novellista mittaa. Olen lukenut elämäni aikana vain muutamia novellikokoelmia, enkä oikein itsekään tiedä miksi. Nyt viimeisen reilun vuoden aikana olen lukenut mm. Hanna Haurun Liian pienet sandaalit, Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan ja Alice Munron Liian paljon onnea. Varsinkin kaksi jälkimmäistä vakuuttivat minut lukijana, että kyllä novelleissakin on ainesta hyvään, voimakkaaseenkin lukukokemukseen.

Onko se sitten se lyhyys? Että juuri kun pääset tarinan imuun, se loppuukin. Päähenkilöistäkin saat vain pienen aavistuksen, ja usein jäät kaipaaman lisää. Mutta onko se novellin syy, että on lyhyt? Onko kuitenkin vika  lukijassa ja lukutottumuksissa? Minulla löytyy nyt omasta hyllystä kuvassa näkyvät kiinnostavat kokoelmat, joiden myötä aion alkaa siis ottaa novellista mittaa. En ole juurikaan käyttänyt blogissani ns. teemapostauksia muutamaa "Kirjastokeskiviikkoa" lukuunottamatta, mutta tästä aion tehdä sellaisen. Vielä en tiedä, luenko novellin päivässä vaiko muutaman viikossa. Tai luenko vain yhdestä kokoelmasta novellin kerrallaan, vaiko useimmista. Novellikokoelmastani löytyy:

Alice Munro -Viha, ystävyys, rakkaus
Yhdeksän kertomusta, joissa odottamaton tapahtuma tai yllättävä muisto voi luoda uutta valoa koko elämään.

Olli Jalonen - Värjättyä rakkautta
Olli Jalosen novellit sen todistavat: vaikka rakkaus toisinaan on tarjolla vain pieninä annoksina ja oudoissa paketeissa, aina se on läsnä ja useammin sitä etsitään.

Pasi Ilmari Jääskeläinen - Taivaalta pudonnut eläintarha
Tarinat sekoittavat ihmeellisiä ihmiskohtaloita, arkisia tilanteita ja sitä salaista ainetta, josta unet on kehrätty.

David Eagleman - Tarinoita tuonpuoleisesta
Tiedettä ja fantasiaa yhdistelevät tarinat luovat hauskuuttavia, hämmentäviä ja haikeita mielikuvia paitsi mahdollisista tuonpuoleisista, myös itsestämme tässä ja nyt.

Juha Itkonen - Huolimattomia unelmia
Väkeviä kertomuksia meidän aikamme ihmisistä- haaveena sankaruus, julkisuus, vanhemmuus, parisuhde.

Carol Shields - Tavallisia ihmeitä
Lämpimän ironisia kertomuksia arjen ihmeellisyydestä ja ihmissuhteiden monimuotoisuudesta.

Nytpä kysynkin teiltä, rakkaat lukijani, toivotteko minun ensin keskittyvän vain yhteen kokoelmaan ja jos, niin mihin. Vai luenko sieltä täältä paristakin eri kokoelmasta? Tarkoitus on viikon, kahden välein raportoida tunnelmia novellien lukemisesta ja vähän myös kertoa tarkemmin, spoilaamatta, lukemieni novellien luonteesta, "maailmasta".


16 kommenttia:

  1. Minä kuulisin mielelläni vaikutelmia sieltä täältä, monesta kokoelmasta ja monenlaisista novelleista! Kiinnostavia kirjoja olet löytänyt.

    Jos haluat pehmeän laskun, suosittelen Shieldsin kokoelmaa. Siinä novellit ovat niin pitkiä, ettei tule "lyhyyden ongelmaa". Minulle juuri tuo Shieldsin teos oli käänteentekevä lukukokemus, koska luettuani sen muutama kesä sitten aloin lukea novelleja muutenkin, jopa kirjoitin niitä muutaman.

    VastaaPoista
  2. Minäkin kuulisin mielellään noista kaikista, vaikka siten että luet novelleja sieltä täältä. Eniten kiinnostavat juuri Shields ja Olli Jalonen, jonka upeaan Poikakirjaan rakastuin aiemmin tänä kesänä. :)

    Minäkin olen löytänyt novellit (uudelleen) tänä vuonna, olen lueskellut kesän aikana novelleja hitaasti useammasta niteestä ja ollut aivan ihastunut. Lopetin novellien luvun tykkänään joskus vuosia sitten kun luin pienen ajan sisällä kaksi (minun mielestäni) huonoa teosta ja niistä jäi hienoinen novellikammo. :) En ole kyllä koskaan lukenut paljoa novelleja, mutta olen iloinen että olen lopulta löytänyt kunnolla ilon niiden lukemiseen. :)

    Kyselin aiemmin kesällä blogissani hyviä novellilukuvinkkejä (taisi olla ensimmäisen arvontani yhteydessä?) ja sainkin niitä valtavasti. :)

    VastaaPoista
  3. Susa, kokoelma kerrallaan vaikka yksi viikossa, kiitos.

    Olisipa mukana ollut vielä Raymond Carverin Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta. Se on niin uskomatonta, että sun teksti olisi lentänyt- meidän kaikkien iloksi.

    VastaaPoista
  4. Leenan kanssa samoilla linjoilla; kokoelma kerrallaan.
    Näin pääsee minusta parhaiten aina kyseisen kirjailijan maailmaan ja rytmiin, sekä pystyy hahmottamaan (mahdollisen) novellien yhdessä luoman kokonaisuuden.

    VastaaPoista
  5. Itse kannattaisin Carol Shieldsin Tavallisia ihmeitä. Odotan itsekin innolla kirjan lukemista ja olisi mukava kuulla mielipiteitä siitä. :)

    VastaaPoista
  6. Novellit ovat kiinnostava aihe! Et ole ainoa himolukija, joka jostain syystä kaihtaa novelleja. Olen itsekin samanlainen, enkä minäkään osaa sanoa oikein syytä. Joitan novelleja kuitenkin olen lukenut ja ainakin Tove Janssonin novelleihin voisi tarttua. :) Ja Mielensäpahoittajaan on tartuttava vielä! Miten se on päässytkin näin unohtumaan, vaikka kirja on meillä ja siitä puhutaan niin paljon?

    VastaaPoista
  7. Vaikea, vaikea kysymys! Olen itse kauhean huono tarttumaan hyviinkään novellikokoelmiin (lue: hyvien kirjoittajien novellikokoelmiin), oikea novellirasisti. Jhumpa Lahirinkin kokoelma on odottanut jo iäisyyden, ja tiedän aiemmasta kokemuksesta että hyvää on tiedossa.

    Enkä vielä ikinä oli onnistunut lukemaan kokoelmaa novelli kerrallaan. Jos ovat hyviä, haluan heti lisää - jos ovat huonoja, kirja tuppaa hautaumaan... ja jäämään kesken.

    Joten taidan äänestää kokonaisten kokoelmien puolesta!

    VastaaPoista
  8. Jenni: Moni on kehunut tuota Shieldsin kokoelmaa ihanaksi! Ja minullahan on yhä se "ensimmäinen Shieldsini" lukematta, joten tuolla voisi olla hyvä aloittaa.

    Sara: Muistankin kun kyselit noita novellivinkkejä! Minä en nyt uskalla kysellä yhtään, kun noin monta löytyi jo omastakin hyllystä ;)

    Leena: Morre tuossa jo hyvin perustelikin, miksi kannattaisi lukea kuitenkin kokoelma kerrallaan, ja luulenpa siihen päätyväni.

    Morre: Tuota en hoksannut ajatellakaan, mutta niinhän se voi ainakin joissain kokoelmissa olla, että novelleilla on omat syynsä nivoutua yhteen ja muodostavat siten kokonaisuuden!

    kirjahiiri: Shields on jo siinä määrin saanut kannatusta, että taidan tarttua siihen ensin ;)

    Anki:Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun et ole vielä Mielensäpahoittajaa lukenut ;D Hih, ei vaan kiva kuulla, että en ole yksin novellivierauteni kanssa!

    Booksy: Novellirasisti, huippu sana!! Oi, Jhumpa Lahirin kokoelmaa on niin kehuttu, että minuakin se kiinnostaa erityisen paljon!

    VastaaPoista
  9. hyvin haravoitu.. kyllä hyvä kirja aina sytyttää ja kun on oikein hyvä sen lukee läpi yhtä soittoa..

    VastaaPoista
  10. Mie olen novellimonni. En kaihda novellikokoelmia, enkä karsasta niiden pituutta. Rakastan taidokkaita novelleita ja sellaisenaan ne riittävät minulle. Uskoisin, että voisi olla sinulle myös kokemus kokeilla lukea eri novellikokoelmia rinnakkain.

    VastaaPoista
  11. Aika vaikea kysymys, että olisiko parempi lukea novelleja sieltä täältä vaiko kokoelma kerrallaan. :) Toisaalta muutamastakin novellista saa paljon irti, ovathan ne periaatteessa itsenäisiä kertomuksia ja kirjailijan tyyliin pääsee kiinni pian. Toisaalta taas siihen, että novellit on julkaistu tietyssä kokoelmassa on joku syy: kirjailija itse on ehkä nähnyt novellit yhtenä kokonaisuutena tai sitten kustantamo on niin halunnut. Joskus myös saman kokoelman novellit kuuluvat yhteen, niissä voi olla jopa samoja tapahtumapaikkoja tai ihmisiä.

    Minä ehkä ainakin aluksi lukisin yhden kokoelman kerrallaan. Ja oi, aloita Shieldsistä tai Itkosesta. :)

    VastaaPoista
  12. Minullakin on ollut vähän ongelmia novellien kanssa, kuten joskus kirjoitinkin. Shieldsin kokoelmakin on tasokkuudestaan huolimatta edelleen kesken - kaikki hänen romaaninsa olen suorastaan ahminut, mutta Tavallisia ihmeitä on niin järkälemäinen, että sitä on tullut nautittua vain satunnaisesti pieninä annoksina. Toisaalta siinähän onkin ympätty kolme novellikokoelmaa samoihin kansiin, eli sivumäärä ei ole mikään ihme.

    Itkosen kokoelma oli sen sijaan varsin nopeaa luettavaa, ja taattua laatua sekin. Leenan tavoin suosittelen lämpimästi myös Raymond Carveria.

    VastaaPoista
  13. aikatherine: Tuo on kyllä totta, että jos kirjaan tempautuu mukaan, olipa novelli tai romaani, sen haluaa lukea "putkeen".

    Hanna: Sinä senkin novellimonni ;) Minä uskon kyllä, että kunhan pääsen novellien "makuun", minua ei estä mikään ;)

    Katja: Tosiaan " puolensa ja puolensa " sillä, lukeeko ne ns. putkeen vai eri kokoelmista novellista toiseen hyppien. Luulen kuitenkin, että tartun nyt ensin vain yhteen ja katson myöhemmin sitten uudestaan, muutanko tottumuksiani :)

    Pekka: Mukava kuulla, ettei tosiaan ihan yksin ole novellinluku"ongelmiensa" kanssa! Tuo Itkosen kokoelma voisi pituutensa puolesta olla ehkä ns. helpompi aloitus mitä Shields.

    VastaaPoista
  14. Minulla on aika samanlaisia kommentteja kuin muilla: Suosittelen lukemaan kokoelman kerrallaan. Kirjailija on useimmiten suunnitellut novelleistaan kokonaisuuden.

    Listaamistasi olen lukenut ainoastaan Shieldsin ja pidin siitä, samoin kuin hänen romaaneistaan.

    VastaaPoista
  15. Minä olen "aina" pitänyt kovasti novelleista, mutta silti luen huomattavasti useammin romaaneja. Niitä tietysti onkin maailmassa enemmän. :)

    Oma aamunovelliprojektini on lähtenyt käyntiin ilman tarkkoja suunnitelmia, ja vaikka olin kuvitellut, että lukisin järjestelmällisenä luonteena kokoelman kerrallaan, olenkin löytänyt suorastaan vapauttavaa riemua siitä, että voin valita isosta kokoelmapinosta kunakin aamuna juuri silloin kutittelevan teoksen. Otan myös pituudet huomioon, eli kiireisinä aamuina luen lyhkäisiä Tsehoveita, Tikkoja ja Shieldsejä, ja sitten kun on enemmän aikaa, keskityn pidempiin Ishiguroihin, Kehlmanneihin tai Munroihin. Olen minä muitakin tässä lukenut, mutta nuo tulivat ekana mieleen. :) Erityisen ahnaina aamuina luen jopa kaksi novellia. :D

    Ihanaa, että sinullakin on tällainen projekti!

    VastaaPoista
  16. Margit: Valitsinkin jo Itkosen kokoelman ensimmäiseksi ja aion lukea sen "kerrallaan".

    Karoliina: Minä mietin, josko olisin määrännyt itselleni novelli per päivä aina "iltapalana", mutta päätin sitten soveltaa ja lukea kun siltä tuntuu ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)