tiistai 11. lokakuuta 2011

Netta Walldén: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus

Netta Walldén: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus
Kustantaja: Wsoy 2011
Kannen suunnittelu: Laura Valojärvi
Sivuja: 161

Saarnilaaksossa, Rubenin ja Lisan naapurissa asuu omituinen rouva Mallamud, joka herättää ihmetystä monissa naapureissaan. Erityisesti Ruben on kiinnostunut äänistä, joita rouva Mallamudin pihapiiristä kuuluu. Omituista kahinaa, lepatusta ja aina välillä pehmeitä kolahduksia. Tumps. Tumps-tumps. Ja mitä ovat nuo kymmenen kiinalaista posliininukkea, jotka tuijottavat rouva Mallamudin ikkunasta? Huhu kertoo, että kun rouva Mallamud jäi leskeksi kolmekymmentä vuotta sitten, hän rakennutti talon jättiläismäisen pesukoneen ympärille, joka ei mahtunut ovesta sisään. Mitä yksinäinen vanha rouva oikein tekee isolla pesukoneella?

Ruben päättää ottaa selvää yhdessä siskonsa Lisan kanssa äänistä salapoliisimaiseen tyyliin. Lastenhuoneen oven takana he pitävät salaisia kokouksia ja tekevät suunnitelmia, kuinka ratkaista rouva Mallamudin mysteeri. Ruben ja Lisa eivät ole ainoita, keitä erakoituneen naapurin rouvan toimet kiinnostavat, ja niinpä hänet kutsutaankin eräänä päivänä päivälliselle naapurustoon. Mutta saapuuko rouva Mallamud? Ja ratkaisevatko Ruben ja Lisa rouva Mallamudin merkillisen tapauksen? Ja mitä ihmettä posteljooni Pasternak tekee poliisien kera eräänä aamuyönä rouva Mallamudin pihassa?

Rouva Mallamud käveli salin ikkunalla olevien kuuden kiinalaisen posliininuken viereen ja asettui seisomaan puuttuvien nukkejen jättämään tyhjään tilaan. Yö oli niin pimeä kuin se pimeimmillään saattoi olla. Nuket tuijottivat avaruutta silmät ammollaan, mutta rouva Mallamud räpäytti silmiään, ja hänen poskeaan pitkin vieri alas yksinäinen kyynel.

Ruben ja rouva Mallamudin tapaus on esikoisteos, joka aloittaa sarjan Saarnilaakson oudoista tarinoista. Netta Walldén kirjoittaa tekstinsä niin hyvin, että se osuu aikuisenkin lukijan makuun. Tekstistä paistaa läpi hyväntuulinen huumori ja tietty tarkkanäköisyys varsinkin aikuisten ihmisten suhteen. Tarina on jaettu hauskasti lukuihin eri kertojien näkökulmasta: Ruben ja Lisa, heidän vanhempansa Valdemar ja Virginia Pinterä, tietenkin myös rouva Mallamud, posteljooni Pasternak sekä kymmenen pientä kiinalaisnukkea. Esikoinen ei ehkä vielä jaksa kuunnella pelkkiä tarinoita, mutta varmasti jo ensi vuonna pääsemme yhdessä ratkomaan rouva Mallamudin tapausta. Tällaisia kirjoja on nimittäin hauska lukea ihan aikuisenkin näkökulmasta. Lukujen alkua elävöittävät hauskat kuvittaja Laura Valojärven mustavalkopiirustukset tarinan henkilöistä. Viehättävin osuus kirjassa oli mielestäni nuo merkilliset kymmenen pientä kiinalaista posliininukkea, jotka vartioivat ikkunalaudalla.

She shows no emotion at all
stares into space
like a dead china doll


Elliot Smith, Waltz #2


8 kommenttia:

  1. Kiva kun kirjoitit tästä, on kiinnostanut. Kirjailijahan on herättänyt ainakin nettimaailmassa pienoista kohua avautumalla siitä, kuinka kirja on syntynyt.

    VastaaPoista
  2. Kirsi Hietanen: Tässä oli jo niin houkutteleva kansi, että pakko oli tutustua! Kirjailijasta en tiedä oikeastaan mitään, täytyypä tutustua tarkemmin ;)

    VastaaPoista
  3. Minäkin nautin kirjasta suunnattomasti. Se on kirjoitettu jotenkin niin taidokkaasti ihan kuin siinä olisi kaksi kirjaa päällekkäin, lastenkirja ja aikuistenkirja. Tarina tempaisee ja kieli vie. Vaikuttavaa, ja minäkin rakastuin niihin nukkeihin. Annan kirjan nyt 9-vuotiaalleni, katsotaan mitä hän tuumaa:)

    -E.L.

    VastaaPoista
  4. Minäkin sain tästä esittelymailin mutta arvelin, että meidän lukijaraati on vielä liian nuorta tälle kirjalle (vanhin 6v.). Ymmärsinkö oikein, että sinäkin ajattelit lukea tämän lapsille vasta myöhemmin? Kiehtovalta kuulostaa joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  5. E.L: Totta, jotenkin varsinkin se kiinalaisten nukkejen sekä ehkä Rouva Mallamudin yksinäisyys olivat sellaisia teemoja kirjassa, mitkä olivat vähän aikuisempaan makuun tuomassa sisältöä perinteisen lasten seikkailuromaanin rinnalle.

    Maria: Esikoinen on nyt reilun neljävuotias ja voisin kuvitella, että ehkä jo vuoden päästä voisi lukea iltasatuna luvun pari kerrallaan.

    VastaaPoista
  6. Maria, lue itse nyt ja lapsille myöhemmin. Näin mä tein =) Kirjailijoilta kuulee monesti että kirja sopii kaiken ikäisille, mutta tässä tapauksessa asia on juuri näin. Sopii todellakin kaiken ikäisille ja etenkin aikuisille ;) Itse en ole toiseen tätä kirjaa muistuttavaan lastenkirjaan ole törmännyt. Se on samaan aikaan hauska ja liikuttava, syvällinen ja trillerimäisen mukaansatempaava. Suosittelen lämpimästi! Anki.

    VastaaPoista
  7. Tässä on ihastuttavan oloinen kuvitus. Kirja on muutenkin sellainen, josta varmasti pitäisin.

    VastaaPoista
  8. Anki:Kirja on niin nopealukuinen, että se on mukava lukea itse ensin ja siten näkee, onko kirja jo omille lapsille sopiva, kiinnostava jne!

    Katja: Uskon kyllä, että sinäkin pitäisit tästä!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)