Jo joulu joutui


Aloitin eilen lukemaan oman Nostalgian jäljillä-haasteeni merkeissä Virve Sammalkorven Paulaa ja Klausia, joka oli kymmenisen vuotta sitten erittäin vaikuttava lukukokemus. Kieltämättä hieman pelkään, että luen kirjaa nyt hyvin erilaisin silmin, mutta aion silti ottaa sen riskin, että kirja ei enää sykähdytäkään. Olen nimittäin tämän haasteeni myötä juuri miettinyt sitä, että kyllähän sitä jo muutamassakin, saati sitten kymmenessä vuodessa tietyllä tapaa jalostuu lukijana ja se mikä aikanaan oli puhuttelevaa, ei ehkä enää olekaan, mutta ei tarvitsekaan! Se, että joku nuorena luettu kirja ei olekaan enää lukukokemuksena niin huikea, ei tarkoita että kirja olisi huono tai että se aikaisempi lukukokemus olisi jotenkin mitättömämpi. On kiehtovaa tutustua tavallaan uudestaan johonkin aikanaan vahvan vaikutuksen tehneeseen kirjaan, mutta joidenkin kirjojen suhteen ehkä jopa haluan säilyttää vain sen muiston sen sijaan, että lukisin uudestaan ja en saisi kirjasta enää samaa kokemusta irti. On jollain tapaa lohdullista ns. hautoa jotain ihanaa vanhaa lukukokemusta mielessä ilman että nykyhetki toisi omat realiteettinsa siihen mukaan. Otin kuitenkin riskin erityisesti Nancyn kohdalla, mutta se kannatti, sillä nyt aikuisen silmin luettuna kirja oli jopa entistä järisyttävämpi kokemus. Paula ja Klaus on myös tietyllä tapaa riski, sillä olen vielä joitakin vuosia sitten listannut sen yhdeksi lempikirjakseni juuri sen noin kymmenen vuoden takaisen lukukokemuksen takia. Mutta katsellaan kuinka käy. Olin tosiaan ajatellut, että lukisin kirjan nyt tämän ja eilisen aikana, mutta niin vain onkin ollut jo jouluvalmistelutohinoita, että kirja on vielä kesken. Siispä nostalgiatunnelmia luvassa ensi viikolla.

Huomenna on ohjelmassa vielä enemmän joulutohinaa ja pakkaamista, sillä ylihuomenna suuntaamme kohti vuokraamaamme mökkiä ja joulunvietto voi virallisestikin alkaa. Vietämme joulua mökillä ihan vain oman perheen kesken ilman mitään ohjelmaa tai aikataulutusta. Riittävästi ruokaa, tunnelmaa, kirjoja, elokuvia, ulkoilua, saunomista, yhdessäoloa ja toki unta. Siinä meidän joulun resepti yksinkertaisuudessaan. Jouluna on tarkoitus lukea myös ainakin Joyce Carol Oatesin Haudankaivaan tytär (vihdoin) sekä kenties Vinoon varttunut tyttö tai ehkäpä aloitella Stephen Kingin Kuvun alla- yli tuhatsivuista järkälettä. Jouluna luettujen kirjojen lisäksi ensi viikolla luvassa omat vastaukseni Lukutoukan katsaus vuoteen 2011-haasteeseen sekä  koostetta vuoden 2011 luetuista, postaustäyteinen viikko kenties siis luvassa! Sittenpä alkaakin olla lukuvuosi 2011 paketissa ja voidaan alkaa kohdistaa katseet kirjakevääseen 2012!

Järjellä ja tunteella -blogi hiljenee siis niin postausten kuin kommentointienkin saralla nyt ainakin loppuviikoksi, mutta varmaan jo maanantaina luvassa kirjapostauksia tuoreeltaan! Ihanaa joulua kaikille teille ketkä täällä blogissani käytte tai satutte eksymään! Muistakaa lukea jouluna ;) Mutta ennen kaikkea nauttia läheisistä ja joulun tunnelmasta. Ja okei...ehkä myös aika tavalla siitä ruoastakin ;)

Kommentit

  1. Ihanaa, tunnelmallista ja kirjantäytteistä joulua kaimalle! Turvallista ajomatkaa mökille!

    VastaaPoista
  2. Oltiin perheen kanssa vuokramökillä itsenäisyyspäivän tienoilla ja ajattelin silloin, että mökkeily voisi olla kivaa joukunakin :). Ihanaa joulua teidän perheelle!

    VastaaPoista
  3. Tykkäsin tuosta pohdinnastasi siitä, ettei aiempi lukukokemus ole yhtään sen huonompiarvoinen, vaikka nyt toteaisi, ettei joku kirja tee enää yhtä suurta vaikutusta tai ennen. Joskus tosiaan käy niin, että alkaa ihmetellä, suorastaan nolostella, että miten minä tällaisesta olen joskus niin fiiliksissä ollut.. Mietin nykyisin jopa ihan vuoden, parin takaisista lukukokemuksista, että olinko oikeasti ja perustellusti sitä mieltä kuin muistelen, sillä olen tullut niin paljon analyyttisemmaksi lukijaksi bloggaamisen myötä. Kun kirjoittaa lukukokemuksistaan, niitä tulee todella mietittyä. Ja kun lukutahti vain kiihtyy, alkaa nähdä yhä useampia puolia eri(laisissa) kirjoissa.

    Suloista joulua, Susamuru! <3

    VastaaPoista
  4. Sammalkorven Paula ja Klaus oli mulle myös hyvä lukukokemus ja Sammalkorpi on ollut elämässäni muutenkin tärkeässä osassa. Luin tänä vuonna Sammalkorven Yhtä matkaa -teoksen ja pidin vieläkin hänen tyylistään.

    Mä olen melkein vuosittain lukenut Kunderan Elämisen sietämätön keveys -teoksen ja siitä löytyy joka lukukerralla jotain uutta. Tykkään lukea uudelleen sellaisia kirjoja, joista voi löytää uusia asioita.

    Hyvää ja rauhallista joulua myös sinulle ja itsekin etsin eilen joulukirjat kasaan! Postaan esittelyn =)

    VastaaPoista
  5. Ihastuttavaa joulua, Susa, sinulle ja perheellesi!

    Samoilla linjoilla kuin sinä ja Karoliina; kyllä ne kokemukset siellä ovat vaikka ei enää samalta tuntuisikaan. Jotkut kirjat sopivat paremmin tiettyyn hetkeen.

    Minä aion tänään paketoida lahjoja (kun mies on töissä) ja vähän somistaa tätä asuntoa. :)

    VastaaPoista
  6. Sinun, Karoliinan ja Linnean ajatukset ovat tuttuja minullekin. Vaikka rakas kirja ei enää uudella lukukerralla säväyttäisi, on se edelleen iso osa omaa elämänhistoriaa ja sen vuoksi rakas. <3

    Lämmintä joulumieltä ja talven valoa teille kaikille!

    VastaaPoista
  7. Minä olen vannoutunut uudelleenlukija, ja uskon että useimmista hyvistä kirjoista saa useammalla lukukerralla enemmän irti. Joskus tulee pettymyksiäkin, mutta nekin tarjoavat usein ainakin mahdollisuuden miettiä omaa kehitystä ja omia lukukokemuksia.

    Oikein hyvää ja tunnelmallista joulua :)

    VastaaPoista
  8. Oikein rentouttavaa mökkijoulua Susa sinulle ja perheellesi!!

    VastaaPoista
  9. Susa, kuvittele, että jos me vaan kuvitellaan jalostuvamme ja meneekin toisinpäin;-)

    Lumoavaa joulua sinulle & co!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)