keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Grace McCleen: Ihana maa

Grace McCleen: Ihana maa
Kustantaja: Otava 2013
Alkuteos: The Land of Decoration
Suomentanut: Marianna Kurtto
Kansi: Markus Pöyrälä
Sivuja: 336

Minulla ei ollut montakaan ihmistä jolle puhua - paitsi isä - joten aloin puhua Jumalalle. Ajattelin aina että on vain pelkkä kysymys, milloin hän vastaa minulle. Suhtauduin siihen kaukopuheluna. Linja oli huono ja langoilla istui lintuja; sää oli kehno, joten en saanut selvää mitä henkilö toisessa päässä sanoi. Mutten koskaan epäillyt sitä, että lopulta kuulisin hänet. Sitten eräänä päivänä linnut lensivät pois, sade väistyi ja minä kuulin.

10-vuotias Judith elää kaksin isänsä kanssa. Judithin äiti kuoli Judithin synnyttyä, ja Judith tunteekin syyllisyyttä äitinsä kuolemasta. Koulun lisäksi Judithin arjen täyttää  tiukka uskonnollinen elämäntapa, johon kuuluu paljon kieltoja, ehtoja ja maailmanlopun odottaminen. Etäinen isä ei osaa kohdata tytärtään ja Judith kokeekin, ettei isä rakasta häntä. Isä turvaa uskonsa lisäksi välttämättömiin asioihin, kuten rukoilemiseen, raamatun lukemiseen, pohdiskeluun, vihreisiin kasviksiin. Koulussa Judith joutuu erityisesti erään pojan, Neilin silmätikuksi ja pakenee kiusaamisen tuomaa pelkoa ja ahdistusta omaan huoneeseensa luomaan pienoismaailmaan, ihanaan maahan. Ihana maa täyttää Judithin huoneen lattian ja vähitellen myös mielen. Ihanan maan rakennusaineeksi kelpasivat niin rei'ittäjän paperiympyrät, kuivuneet liimakuplat, tammenterhon kuoret, viivakoodit kuin vaikka tulitikut. Ihanassa maassa jokainen yksityiskohta, paikka, ihminen oli tarkoin harkittu. Tärkein kuitenkin oli usko.

USKO ON MINULLE tuttu asia. Huoneessani oleva maailma on siitä tehty. Uskosta minä ompelin pilvet. Uskosta leikkasin kuun ja tähdet. Uskolla liimasin kaiken yhteen ja laitoin humisemaan. Tämä oli mahdollista, sillä usko muistuttaa mielikuvitusta. Se näkee jotakin siinä, missä ei ole mitään; se hyppää, ja yhtäkkiä huomaa lentävänsä.

Kun eräänä päivänä koulussa Neil uhkaa työntävänsä pian Judithin pään vessanpönttöön, saa merkillinen tapahtumien ketju alkunsa. Judithin toiveet ja teot Ihanassa maassa sekoittuvat todellisuuteen ja Judith on varma, että hän on Jumalan väline. Jumala puhuu hänelle ja saa uskomaan, että myös Judithilla on kykyjä ja voimia vaikuttaa asioihin. Miten olisi ensin pieni viaton lumisade keskellä lokakuuta? Tai entäpä vähän epäonnea ilkeälle Neilille? Tapahtumat alkavat vyöryä lumivyöryn lailla eteenpäin ja Judith saa huomata, että täytyy olla varovainen sen suhteen, mitä toivoo. Älykäs, herkkä Judith ei enää tiedä, voiko mihinkään luottaa, uskoa.

Ihmettelen sitä, miten ihmiset eivät kuole joka yö; miten heidän sydämensä yhä uudestaan tuo heidät takaisin ilman että sitä pyytää, ilman että sitä välttämättä edes haluaa. Mietin miten ihmeellistä se on. Yhtäkkiä säälin sydäntäni. Se takertui minuun ja päästi irti ja takertui taas uudelleen, kuin pieni mies joka puristaa käsiään yhteen ja sanoo: " Voi, voi, voi." Sanoin sydämelleni: "Kaikki on hyvin." Mutta yhä pieni mies puristi käsiään yhteen, ja tunsin olevani surullisempi kuin koskaan aiemmin elämässäni, enkä tiennyt miksi. 

Grace McCleen esikoisromaani Ihana maa on niitä tarinoita, jotka koskettava jotain syvällä lukija sydämessä. Sen lisäksi että se on kuvaus tiukan uskonnollisesta elämästä sekä etäisen ja kärsivän leski-isän vaikeasta suhteesta tyttäreensä, se on ennenkaikkea huikean hieno ja koskettava kuvaus nuoren tytön mielestä, sisäisestä maailmasta. Äidittömyys, syyllisyys, etäinen suhde isään, koulukiusatuksi joutuminen sekä tiukan uskonnollisen kontrollin alla eläminen on aika paljon kannettavaksi pienille hartioille. Judithin mielikuvitus on valtavan rikas ja hän keksii itselleen kauniimman maailman, johon voi huoneessaan paeta. Ihana maa symbolisoi hänelle myös sitä paikkaa ja aikaa, mikä koittaisi harmageddonin jälkeen. Harmageddonin jälkeen Judith näkisi vihdoin äitinsä ja isäkin olisi onnellinen.

Judithin ajatukset sekä keskustelut Jumalan kanssa ovat koskettavia, paikoin melkein humoristisiakin, mutta myös loppua kohden hieman pelottaviakin. Todellisuus ja taru alkavat sekoittua myös lukijan mielessä ja kun pelottavat tapahtumat Judithin ympärillä lisääntyvät, alkaa lukija pelätä tytön puolesta toden teolla. McClee punoo suorastaan hengästyttävän tarinan, jonka parissa ei saa rauhaa kuin viimeisillä sivuilla. Ihana maa on tarina, joka jatkaa vielä viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin eloaan lukijan mielen syövereissä. Se saa kenties uskomaan ihmeisiinkin, sillä..

..ihmeittein ei tarvitse olla suuria, ja ne voivat tapahtua mitä epätodennäköisimmissä paikoissa.

5/5

Kyllä, Judith ja Ihana maa tekivät minuun vaikutuksen täyden viiden pisteen verran! Kurkatkaa myös, mitä Katja, Maria ja Hanna ovat pohtineet Ihanan maan lukukokemuksesta! 

14 kommenttia:

  1. Olen tyytyväinen, että sieki pidit tästä kirjasta niin paljon. Judithin mielikuvitus on tosiaan hyvin rikas, ja hän on älykäs kertoja, mutta ei missään nimessä liian "taidokas", joten uskottavuus säilyy.

    Pidin noista lainauksista, jotka olit valinnut postaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään käytän postauksissani aika vähän lainauksia, joskus vain yhtä, mutta tässä kirjassa oli niin paljon hienoja kohtia, että ihan innostuin ;)

      Poista
  2. Odotan innoissani että ehdin lukemaan tämän. Vaikuttaa todella kiinnostavalta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä monin tavoin hieno teos!!

      Poista
  3. Ihana maa on tosiaankin hieno ja koskettava kirja. Sellainen, joka jää mietityttämään. Judith on kertakaikkisen hyvä romaanihahmo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Judith oli tosiaan ihana roolihahmo <3

      Poista
  4. Wau, täydet viisi tähteä! Tämä on minulla luettavien pinossa, nyt taidan siirtää sen päällimmäiseksi...

    VastaaPoista
  5. Tuo viisi tähteä on kyllä hyvä suositus, kiitos esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen tosiaan kyllä varauksetta tätä teosta!!

      Poista
  6. Vaikuttaa kyllä hyvältä kirjalta! Pitänee harkita ihan lukemista :)

    VastaaPoista
  7. Tämä kirja kosketti minuakin epätavallisen syvältä! Tarjoaa myös hienoja tunnepuolen käsittelyaineksia kaikille lapsuutensa ylikilteille tytöille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, tuota en hoksannutkaan, mutta nimenomaan (meille) lapsuutensa ylikiltteinä eläneille tämä tarjoaa monenlaisia ulottuvuuksia.

      Poista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)