sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Marja Björk: Poika

Marja Björk: Poika
Kustantaja: Like 2013
Sivuja: 215

Psykiatri kysyi, mistä asti mutsi oli tiennyt, että olin poika. Se ei kysynyt, mistä asti se oli tiennyt, että olin transsukupuolinen.
" Syntymästä asti", mutsi sanoi.
Hätkähdin.
" Tämä on yleisin vastaus", psykiatri sanoi.
" Mutta silti minua järkyttää ja pelottaa."
" Mikä on vaikeinta?"
Mutsi mietti pitkään. Kaikki odottivat.
" Tottua ajatukseen", se sanoi lopulta. " kai se on jokaisella äidillä sama. Lapset eivät olekaan sellaisia kuin on toivonut. Pitää pystyä hyväksymään, että ne kulkevat oman tiensä."


Tuohon hetkeen, jolloin Marion eli Makke pääsee jo lähelle konkreettisesti sitä toivetta, että saisi olla ulkopuolistenkin silmissä poika, on hänellä ensin kuljettavanaan pitkä matka. Makke itse on aina tiennyt olevansa poika, tytön ruumiissa. Muu maailma ei tiedä kuinka häneen tulisi suhtautua. Tuohon erikoista nimeä kantavaan lapseen, jonka sukupuolesta ei saa aina selvyyttä. Oma perhekin yrittää laittaa Makkea väkisin tytön muottiin: äiti lastansa kiusaamiselta suojellakseen, isoveli Aaron välttääkseen häpeän. Isä oli kuollut ajaessaan moottorikelkalla railoon pohjoisessa, Makken ollessa vasta kolmevuotias. Isän kuoleman myötä he jättivät Rovaniemen taakseen ja muuttivat etelään, Tikkurilaan. Elämä etelässä oli erilaista kuin pohjoisessa ja kun he Makken ollessa viidennellä luokalla, muuttivat äidin uuden miesystävän takia Hakaniemeen, kuvitteli äiti Makken saavan uuden mahdollisuuden. Hän lahjoi Makken rahalla, jotta Makke laittaisi uuteen kouluun ensimmäisenä päivänä hameen. Makke suostui, mutta äiti ei tajunnut. Ei tajunnut, että pukipa hän päällensä mitä tahansa, hän oli poika.

Yhtenä hetkenä äiti tajusi minua, seuraavassa hetkessä se pisti minut vaikeaan ja noloon tilanteeseen. Aina kun olin saanut olla sekunnin riemuissani, jouduin pettymään. Ylämäki, alamäki, yhtä vuoristorataa. Äiti näki ja ymmärsi, ja hetken päästä se oli tyhmä ja tunteeton.

Marja Björkin oman pojan elämään perustuva Poika on yhtä aikaa rujo, raju ja rehellinen tarina. Björkin käyttämä kieli on jotenkin hyvin konstailematonta, hiomattomankin tuntuista ja se lisää tarinassa ns. omaäänisyyden tuntua. Vaikka tekstin kirjoittajana on Björk itse, päähenkilönä oleva Makke tulee mielestäni tekstistä esille hyvin juuri simppelin, suoran tekstin kautta. Toisaalta tämä oli minulle lukijana ehkä myös se tekijä, että en päässyt niin sisälle tekstiin kuin toivoin. Teksti on sujuvaa ja tarina etenee reippaasti, mutta jollain tavalla se myös jättää ulkopuolelle. Se ei tarjoa sinällään kauheasti pohdittavaa vaan kulkee alusta loppuun tasaisen varmasti. Tekstillisellä tasolla Poika on mielestäni ihan viihdyttävä teos, mutta sitten itse aihe tarjoaa sen tärkeimmän annin. Transsukupuolisuus, väärässä kropassa ns. vankina oleminen ovat asioita, joista ei kauheasti kirjoissakaan tunnuta kerrottavan. Sinällään aihepiirinä se on toki minullekin suhteellisen vieras, mutta kun mennään asian ytimeen ja siellä kohdataan ihmisyyden ja onnellisuuden perusasioita, silloin minuakin viedään. Voi vain kuvitella sitä tuskaa, mitä ihminen kokee kun ei sovellu muiden silmissä normeihin ja toisaalta myös itse kokee olevansa ulkoisesti täysin muuta kuin sisäisesti. Näenkin Pojassa tämän myötä kantaaottavuutta, peilausta meistä ihmisistä normeinemme. Kuinka helposti määritämme ihmisyyttä tiettyjen ikiaikaisten uskomusten ja normien perusteella. Tämä korostuu herkästi sukupuoleen liittyvissä asioissa. Kun raskaana olevalle selviää, että kohdussa köllii pieni tyttö, alkaa katse kaupassa hakeutua vaaleanpunaisiin, söpöihin juttuihin. Ennen kuin ihminen pääsee edes kohdusta ulos, häntä laitetaan tahtomattaan tiettyihin muotteihin.

3/5

Minulle Poika oli ihan mielenkiintoinen lukukokemus ja jos aihepiiri yhtään kiinnostaa, suosittelen kyllä tarttumaan teokseen ja tutustumaan. Mieleni kuitenkin velloo eräässä toisessa, juuri lukemassani teoksessa, jossa meri kuohui ja hopeiset hiput laskeutuivat niityille...Kerron lisää pian!!


Poikaan ovat tutustuneet myös Sanna, Hanna ja Jori!

9 kommenttia:

  1. Minulla on tämä odottamassa ja Björk on minulle jo Puumankin takia kiinnostava kirjoittaja. Nyt tätä tuntuvat lukevan kaikki, joten ellen heti tähän ehdi, sitten en tiedä...Aihe on kiinnostava ja hyvin vähän käsitelty, kuten itsekin toteat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, että tästä aiheesta kyllä lukisi enemmänkin ja olisi hienoa, että aiheesta kirjoitettaisiin enemmän. Monilla on varmasti erilaisia ennakkoluuloja jms, joita olisi ehkä helppo hälventää kirjaa lukemalla jo.

      Poista
  2. Pojassa on tosiaankin kiinnostava aihe. Luulen, että luen kirjan ihan aiheen vuoksi, tunnen muutaman pojan kaltaisen ihmisen ja moni tuntuu pitävän Björkin kirjoista sen verran, että kirjailijan tuotantoon lie hyvä tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua kiinnostaa erityisesti se Björkin Brole, pitäisi hankkia luettavaksi kyllä!

      Poista
  3. Minäkin pidin tästä juuri aiheen vuoksi, teksti oli sujuvaa mutta jotenkin teksti jätti minutkin hieman kylmäksi. Puhekielestäkään en oikein innostunut. Kiinnostava kirja tämä kuitenkin oli, kiva kun sinäkin luit!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, huippu tärkeä aihe, mutta jotenkin kai juuri se teksti teki sen, että tähän suhtautui sitten vähän etäisesti.

      Poista
  4. En ole jotenkin päässyt innostumaan Björkin kirjoista edes aiheiden puolesta, mutta uskon, että näillekin on lukijansa. Sen sijaan Ihana maa on kirjastossa varauksessa ja saapunut nyt mulle, se kiinnostaa ja sun 5 pistettä lisää kiinnostusta entisestään! (kommentoin nyt tähän samaan kaksi postausta - laiska!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, kiva kuulla mitä tuumaat sitten Ihanasta maasta!!

      Poista
  5. Kävin ostamassa tämän kirjan, en ole vielä ehtinyt lukea. Aihe on todella mielenkiintoinen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)