maanantai 1. huhtikuuta 2013

Stefan Tegenfalk: Vihan aika

Stefan Tegenfalk: Vihan aika
Kustantaja: Bazar 2013
Alkuteos: Vredens Tid (2009)
Suomentanut: Riie Heikkilä
Sivuja: 500 (ennakkokappale)

Hasse veti syvään henkeä ja yritti ravistaa tunteet syrjään. Missä ammattimainen viileys oli juuri silloin kun hän sitä kipeimmin tarvitsi?
  Alle tunti sitten tyttö oli hengittänyt ja elänyt lapsen huoletonta elämää. Tyttö oli ollut onnellisen tietämätön kaikista niistä vaaroista, jotka kuuluivat elämään. Häntä oli rakastettu, ja hänellä oli ollut unelmia.
  Tyttö olisi juuri täyttämässä kymmenen vuotta.

Pieni tyttö ja hänen äitinsä menehtyvät liikenneonnettomuudessa. Viisi vuotta myöhemmin Tukholmassa tapahtuu järkyttäviä murhia, joissa syyllisenä osapuolena on aina arvostettu Ruotsin oikeuslaitoksen edustaja. Mikä saa tuomarin surmaamaan taksikuskin, miksi äiti surmaa tyttärensä väkivaltaisesti ilman varoitusmerkkejä? Rikoskomisario Walter Gröhn saa tapaukset tutkittavakseen ja avukseen nuoren analyytikon, Jonna de Bruggen. Walter ei nauti kuitenkaan kovin suurta luottamusta kollegoidensa taholta sosiaalisen kanssakäymisen suhteen, mutta on erityisen taitava ratkaisemaan hankaliakin rikoksia, joskin usein oman uransa riskeeraten kyseenalaisilla toimillaan. Kun alkaa liikkua huhu vaarallisesta uudesta laittomasta huumeesta, Walter ja Jonna ryhtyvät tutkimaan kytköksiä niin murhien kuin uhrien ja tekijöidenkin välillä. Kun he alkavat lähestyä kaiken ydintä, joutuu Walter sairaalaan ja he molemmat sattumalta samaan aikaan sivuun tutkinnasta. Walterin ja Jonnan tutkintalinjasta hyvin paljon poiketen muut ovat sitä mieltä, että syyt murhille ja huume X:n juuret löytyvät islamilaisten keskuudesta. Walter ja Jonna eivät usko hetkeäkään, että asiat liittyisivät mitenkään terrorismiin, sillä he ovat päässeet omissa tutkimuksissaan jonkun aivan muun teorian jäljille, vahvalla vainulla. Samaan aikaan, hieman toisaalla, erään pään sisällä käydään kiivasta ajatustenjuoksua...

Silmä silmästä, hammas hampaasta. Ne näkisivät vielä. Ne saisivat kokea surun ja kaipauksen. 
  Perustukset oli jo luotu. Vihan temppelin pohja oli jo rakennettu. Se sijaitsi hänen työpaikallaan, kaikessa siinä mitä hän ja hänen kollegansa olivat saaneet aikaan. He olivat parhaita.

Stefan Tegenfalkin Vihan aika on oikein kelpo (esikois)dekkariavaus rikostrilogialle, jonka pääosassa Walter Gröhn ja Jonna de Brugge selvittävät murhia. Kolmenkymmenen vuoden ikäserosta ja työkokemustausta isosta erosta huolimatta tuo parivaljakko löytää kuin löytääkin yhteisen sävelen ja hyödyntävät ostaamistaan jopa kyseenalaisin keinoin, kuitenkin hyvään pyrkien. Tegenfalk on luonut heistä hyvin realistisen tuntuiset henkilöhahmot, joiden edesottamuksia on mielekästä seurata. Kirjan alkupuoli tempaisi minut heti mukaansa ja erityisesti auto-onnettomuus -osiota lukiessa mietin, miten huikean hyvin Tegelfalk osaa kirjoittaa, tuoden sanoihin syvempää tunnetta vaikka ollaankin "vain" dekkarimiljöössä. Jotain kuitenkin tapahtui kun olin lukenut noin 1/3:n kirjasta. Laajalle rönsyilevät tutkintalinjat jotenkin alkoivat uuvuttaa ja jostain syystä olin heti aika alusta saakka kärryillä, mikä teon taustalla oleva tarina on, ja jäin siten kaipaamaan jotain yllättävääkin. Eniten nautin ehkä juuri tuon aika epäsuhdan työparin välisistä keskusteluista, persoonakuvauksista, heidän mielenmaisemistaan. Vaikka itse tarina ei minulle muodostunutkaan sitten perusdekkaria erikoisemmaksi lukukokemukseksi, aion lukea Tegenfalkin seuraavankin teoksen, ihan vain jo "kuullakseni" Walterista ja Jonnasta.

3/5


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)