tiistai 10. maaliskuuta 2015

Me Rosvolat leffakokemuksena

Kävipä niin mukavasti, että kerrankin minäkin pääsin mukaan johonkin kivaan kustantamon järjestämään tapahtumaan, eli kiitos vaan Otavalle kutsusta! Yleensä kun täällä Jyväskylässä saakka ei järjestetä juuri mitään kustantamojen kirjajuttuja ja jos sellainen harvinaisuus tapahtuisi, on minulla työvuoro/muu meno/este, etten pääse. Kutsuja tulee moniin kiinnostaviin kirja-alan juttuihin ja tapahtumiin, mutta toistaiseksi välimatkat ovat olleet esteenä osallistumiselle. Ohjelmassa oli siis tänään Me Rosvolat- elokuvan lehdistönäytös. Ja koska sattui sopivasti olemaan juuri tänään vapaapäivä sekä olimme jo monesti aikoneet poikien kanssa tutustua Rosvoloiden maailmaan, ei tarvinut kahta kertaa miettiä.

Me Rosvolat -elokuva perustuu Siri Kolun mainetta niittäneeseen kirjasarjaan, joka kertoo Maantierosvoperheestä Rosvoloista. Rosvoloiden kööriin kuuluu isä Hurja-Kaarlo, äiti Hilda, suorasanainen Hele-tyttö, tavallisen pojan elämästä haaveileva Kalle-poika sekä menossa on myös mukana isän hyvä luottoystävä Kulta-Pete. Keskiluokkaista arkea perheensä kanssa elävä 10-vuotias Vilja haaveilee muustakin kuin äitin pakottamasta viulunsoitosta tai etäisestä isästä. Isosiskokin käy hermoille ja tuntuu, ettei perheessä kukaan todella ymmärrä, näe häntä. Perheen kesälomamatka mummolaan katkeaakin yllättäen kun Rosvoloiden perhe päättää ryöstää Viljan perheen. Viljan ja isosiskon kiista takapenkillä päättyy siihen, kun isän jarruttaessa Vilja putoaa auton takakonttiin kassien sekaan. Rosvolan perheen kahmiessa ryöstösaalista auton takaa, tulevat he tajuamattaan napanneeksi mukaansa Viljankin. Siitä alkaa Viljan vauhdikas ja varmasti erilainen kesäreissu Rosvoloiden matkassa. Ja kun Vilja huomaa lehtien lööpeistä, että isä kaipaa tytärtään enemmän mukaan lähtenyttä arvokasta kolikkokokoelmaa, ei Vilja tunne tarvetta enää yrittää karata Rosvoloiden huomasta vaan päinvastoin. 

Ensikontaktimme Rosvoloihin näin leffan muodossa oli erinomaisen viihdyttävä! Toki Me Rosvolat- sarja on työnkin puolesta jossain määrin minulle tuttu, mutta vasta nyt pääsin minäkin kunnolla tutustumaan tuohon mainioon maantierosvoperheeseen ja neuvokkaaseen Viljaan. Koska kirja on meillä vielä lukematta, en tietenkään voi ottaa kantaa siihen, miten paljon elokuva mukailee kirjaa. Mutta voi pojat, miten oli leffa viihdyttävä, ihan oikeasti! Me Rosvolat on niin hyvä esimerkki siitä, että kun lastenkirjan pohjalta tehtään taidokkaasti ja laadukkaasti leffasovitus, se on aikuisellekin ihan yhtä viihdyttävä leffakokemus kuin mikä tahansa muu hyvä elokuva. Täytyy tässä nyt tunnustaakin, että fanitan niin isää esittävää Kari Väänästä, äitiä esittävää Lotta Lehtikaria kuin Kulta-Peten roolia vetävää Jussi Vatasta todella kovasti näyttelijöinä. Leffaa katsoessa tuli tunne, että kaikki he nauttivat rooleistaan ja pääsivätkin revittelemään siinä kunnolla hyväntahtoisen rosvon roolissa itse kukin. Mutta siinä missä annan kiitokset ja kumarrukset tuolle kolmikolle, haluan erityisesti antaa kiitokset lapsinäyttelijöille: Ilona Huhta & Mio Määttä & Sirkku Ullgren . Casting on toiminut mainiosti lastenkin kohdalla ja jokainen tuntuu luontevalta omassa roolissaan. Tämä on aikuisen silmiin aika tärkeä pointti, sillä aina joskus elokuvissa lasten roolisuorituksia katsoessa ei tältä tunnu.

Me Rosvolat on vauhdikas, sopivan anarkistinen ja humoristinen elokuva, jota katsoessa aikuinenkin tempautuu mukaan elokuvan rempseään tunnelmaan. Siinä vaiheessa kun Rosvolat laulavat nuotiolla rosvosääntöään, tekee mieli itsekin pompata penkistä ylös ja kajauttaa mukana:

Rosvosääntönä meillä on tää: lisää hanaa ja kannat kattoon, aina yhtä me pidetään!


Rosvolan perhehän on henkilöhahmoina rosvoudestaan huolimatta joukko hyväntahtoisia ihmisiä, jotka haluavat saada ihmiset miettimään kuinka paljon on oikeast tarpeellista omistaa tavaraa. Viljan kautta tarinaan tulee myös syvempää teemaa lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta, kun lapsi kokee jäävänsä vaille vanhemman huomiota. Toisaalta taas Helen ja Viljan ystävyys tuo oman syvällisemmän sävynsä tarinaan. Oma raatini, eli 5-, ja 7-vuotiaani nauroivat pitkin elokuvaa ja omienkin sanojensa mukaan tykkäsivät tosi paljon. Mikä kivointa, meillä on kokonaisen sarjan verran tilaisuuksia päästä kirjojen sivuilta lukemaan Rosvoloiden seikkailuista lisää. Kirjastosta nappasimmekin mukaan jo äänikirjanakin yhden Me Rosvolat. Tällaisen lastenkoko perheen elokuvan kelpaisi näyttää ulkomaita myöten.


Kyllä, me tykättiin!! Suosittelenko? No en pelkästään suosittele, vaan käsken, että kunhan tulee loppukuusta elokuviin, niin menkää koko perhe ja nauttikaa niin aikuiset kuin lapset laadukkaasta kotimaisesta elokuvasta, jossa saa nauraa suorastaan hervottoman paljon :)

Elokuvan käsikirjoituksen takana ovat Melli Maikkula sekä Marjut Komulainen. Komulainen on myös ohjannut elokuvan.

5 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä! Me on luettu muutama Me Rosvolat -kirja (eivät vaan ole ehtineet blogiin saakka) ja aiotaan mennä katsomaan elokuva koko perheen kanssa sitten aikanaan.

    VastaaPoista
  2. Olen ihan samaa mieltä! Ja samaa voin muuten sanoa kirjoistakin, sillä minulle aikuisena ne ovat uponneet täysillä. Meidän lapset kun ovat 3- ja 5-vuotiaita, eivät kirjat vielä uponneet kesällä, joten luulen, että aloitamme tästä elokuvasta. Kirjat ovatkin valmiina odottamassa sitä, että pääsemme nauttimaan Rosvoloiden menosta myös kirjallisesti. Hanaa!

    VastaaPoista
  3. 9 vuotta täyttävä esikoistytär luki ensimmäisen Me Rosvolat -kirjan ja oli kovin ihastunut. Täytyy ottaa vink- ei kun käskystä vaarin ja käydä katsomassa tämä! Epäilen, että myös toinen villasukkalapsi eli 7 vuotta täyttävä kuopustytärkin tykkää tästä :)

    VastaaPoista
  4. Voi, minäkin haluaisin käydä katsomassa. Nyt täytyy lainata jostain lapsi ja mennä elokuviin. Omat kun on jo teinejä, enkä taida yksin kehdata. :) Onneksi ystävät ja sukulaiset lainaavat lapsia elokuvien verran.

    VastaaPoista
  5. Olipa kiva lukea sinun ja teidän poikien kommentteja! Me oltiin katsomassa Tuomaksen kanssa tiistaina ja ihan näin aikuisporukallakin tykättiin hurjasti. Lapsinäyttelijät onnistuivat tosiaan erityisen hyvin. Mukavia hetkiä teille myös kirjojen parissa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)