perjantai 1. toukokuuta 2015

Marie Kondo: KonMari ~ Siivouksen elämänmullistava taika

Marie Kondo: KonMari Siivouksen elämänmullistava taika
Kustantaja: Bazar 2015
Suomennos tehty englanninkielisestä käännöksestä The Life-Changing Macig of Tidying (2011)
Suomentanut: Päivi Rekiaro
Sivuja: 222

Kun olet saanut kotisi järjestykseen, elämäsi mullistuu. Koettuasi, millaista on asua todella hyvin järjestetyssä kodissa, maailmasi tuntuu valoisammalta. Et enää koskaan palaa roinaan ja epäjärjestykseen. Juuri tätä tarkoitan, kun puhun siivouksen taiasta. Sen vaikutus on ällistyttävä.

Time-lehti listasi japanilaisen Marie Kondon yhdeksi maailman sadasta vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, enkä ihmettele. Hänen kehittämänsä KonMari-siivousmenetelmä tai voisiko puhua oikeastaan laajemmin jo ajattelu- ja elintavasta, on kirjaan tutustumisen perusteella aika ilmiömäinen. Toki se on mielestäni kieltämättä pelkistetympään japanilaiseen kotikulttuuriin sellaisenaan paremmin toteutettavissa mitä rönsyilevämpään suomalaiseen sisustamisen ja asumisen maailmaan. Kondo ei myöskään suoranaisesti puhu kierrättämisestä vaan asiat vain "heitetään pois", mutta kenties Japanissa ei tosiaan kierrätys kuulu heidän toimintatapoihinsa. Ihan siis purematta en KonMaria niele, ja siihen palaankin tässä postauksessa vähän myöhemmin, mutta yleisesti ottaen täytyy sanoa, että KonMari on inspiroinut minua ihan hurjan paljon jo tässä vaiheessa, vaikka olen vasta oman kondoilu aloittanut.

Marie Kondo kertoo kokeneensa suurta kiinnostusta kauniisiin ja siisteihin koteihin ja pienestä tytöstä lähtien. Teini-ikäisenä hän jo järjesteli oman kotinsa huoneita sellaisella intensiteetillä, että perheenjäsenet jo hieman toppuuttelivat. Vuosien varrella Kondo on suorastaan omistanut elämänsä sille, että hän on tutkinut paljon ihmisten asumistottumuksia ja juuri tavaran haalimisen sekä kaaoksen syntymisen syvempää filosofiaa. Kondo on vakuuttunut, että kukaan ei ole ns. syntyjään epäsiisti, vaan että silloin ihminen ei vain koskaan ole oppinut oikeaa tapaa pitää elämänsä järjestyksessä sillä saralla. Koska Kondo on paljon perehtynyt siivouksen psykologiseen puoleen, hän korostaa KonMari-menetelmän syvempiä, elämäämullistavia vaikutuksia. Kun raivaat turhan tavarakaaoksen ympäriltäsi, sen vaikutukset väistämättä kertautuvat elämässäsi muutoinkin ja tuovat sinulle niin hyvää oloa kuin positiivisia asioita. Moni ihminen tuskastelee vuodesta toiseen, ettei koti pysy järjestyksessä. Hyvin looginen ajatus onkin, että onko silloin liikaa tavaraa? Tarvitseeko ihminen todella kaiken sen materian ympärilleen, joka tuntuu tuovat stressiä alituiseen sillä, ettei se pysy järjestyksessä? Tästä on KonMarissa hyvin pitkälti kysymys: ympäröi itsesi kotonakin vain asioilla, jotka tuovat sinulle iloa, hyötyä. Miksi säilytät kaapeissasi tavaroita, jotka lojuvat pahimmillaan siellä täällä tai joiden olemassaoloa et edes muista? Tähän liittyy syvempi psykologinen side selvästikin. Omalla kohdalla selkeiksi syiksi muodostuivat seuraavat argumentit:

- Saatan tarvita tätä vielä joskus (mutta en silti ole käyttänyt tätä vuosikausiin).
- Sain lahjaksi enkä siksi raski heittää pois.
- Tähän tavaraan, esineeseen liittyy vahva tunnemuisto, vaikkakaan en nykyään pidä sitä edes esillä/käytä eli vain säilytän.

Olennaista mielestäni on pohtia ennen KonMari-menetelmään ryhtymistä edes jossain määrin on tunnistaa se, jos kotona ympäröivä tavaramäärä tuo stressiä juuri sen järjestyksessä pitämisen takia. Toki moni ihminen rakastaa asua tavarapaljouden keskellä, olipa se järjestyksessä tai ei. Silloin on minun mielestä turha lähteä karsimaan, vaikka Kondo puhuukin menetelmänsä puolesta tavallaan kaikille soveltuvaksi. Ei kaikki ihmiset nauti siitä, että koti on hyvin minimalistinen sisustuksen ja tavaramäärän suhteen ja minusta se on ihan hyvä niin. En itsekään halua mitään todella pelkistettyä, melkeinpä kliinistä kotia ympärilleni, mutta koen, että haluan tietyiltä osin selkeästi jo kaaoksen puolelle menevän paljouden kuriin ja KonMari on täydellinen vastaus siihen, joskin hieman sovelletusti. Olen lähivuosina varsinkin harrastanut todella aktiivisesti kierrätystä tavaroissa. Olen laittanut jakoon paljon kirjojani varsinkin ja aina välillä onnistunut hetkellisesti kesyttämään esimerkiksi työsoppeni paperikaaoksen. Se mielihyvä ja onni, mikä siitä on seurannut, on ollut valtaisa. Kuitenkin sitten vähitellen huomaan taas saman kaaoksen syntyvän uudestaan. Tämän turhauttavan ongelman parissa painivat Kondon mukaan monet muutkin ja syy on juuri siinä, ettei koskaan ole tehnyt tavaraoiden raivaamista ja järjestämistä kerralla oikein. Siksi ainakin itse koen olevani juuri oikea ihminen kondoilemaan, koska selvästi tavaroiden liika määrä ympärillä tuo minulle stressiä. Jokin mystinen, vapauttava tunne siinä on kun alkaakin isolla kädellä raivaamaan tavaroita ja saa tilaa ympärilleen. Sitä mukaan kun luopuu jostain tavarasta, jotenkin mielikin kevenee. KonMarissa hyödynnetäänkin tätä mutta suuremmassa mittakaavassa. Kondo kun kehoittaa käymään koko kotinsa menetelmällään läpi tavara kerrallaan. En koe tarpeelliseksi alkaa "keskustelemaan" kotini jokaisen keittiötarvikkeen, tekstiilin tai monenkaan muun asian kanssa, mutta monen tavararyhmän kohdalla aion noudattaa tuota menetelmää, että otan konkreettisesti tavaran käteeni ja mietin, onko se minulle niin tärkeä, että sitä tarvitsee säilyttää.

En halua alkaa referoimaan kirjaa, sillä KonMari on todellakin kirja, joka pitää itse lukea ja kokea. Lyhyesti kuitenkin haluan tiivistää muutamia teesejä siitä teille. Olennaista on se, että kun ryhdyt järjestämään kotisi kaaosta, jos sellaista koet siellä olevan, ovat seuraavat asiat:

- Tee asiasta itsellesi tapahtuma, se tärkeä iso juttu, johon perehdyt määrätietoisesti ja huolella
- Älä anna läheistesi puuttua järjestämiseesi
- Ota tavararyhmä/kokonaisuus kerrallaan älä huone kerrallaan, sillä moni säilyttää samaan ryhmään kuuluvia tavaroita siellä täällä. Kerää kaikki samaan kuuluvat samaan tilaan kun alat käymään läpi. Jos se ei tilan takia ole mahdollista, jaa ne osiin, mutta keskity kerralla vain yhteen ryhmään.
- Ota tavara kerrallaan käteesi ja mieti, tuoko se sinulle oikeasti juuri nyt iloa vai onko se vain jäänne menneestä tai haalimisen tulosta. Mieti suhdettasi kyseiseen tavaraan, esimerkiksi kirjaan.
- Älä mieti tavaroiden säilyttämistä siinä vaiheessa kun raivaat, se vaihe tulee vasta lopuksi.
- Älä luovu tavarasta, jos se on sinulle oikeasti tärkeä ja tuo iloa. Jos keräät vaikka nyt sitten kirjoja tai posliiniesineitä ja ne tuovat iloa vaikka niitä on paljon, niin pidä ne. Luovu vain sellaisesta, mitä et tarvitse oikeasti. Ja mieti myös sitä, mikä on sitä oikeaa tarvitsemista. Jos käytät vaikka jotain esinettä kerran kahdessa vuodessa ja sen säilyttäminen vie tilaa, voisitko silloin harvoin sitä tarvitessa vaikka lainata sitä jostain. Moni yllättyy siitä, miten vähän loppujen lopuksi ihminen oikeasti tarvitsee ympärilleen tavaraa ja miten paljon siitä luopuminen vapauttaa energiaa muuhun.

Erityisesti kirjat, paperit, tekstiilit, askartelu/tuunausta odottavat asiat ja astiat ovat minulla nyt projektina käydä läpi KonMarin keinoin. Kuvasin muutamia kohtia kodistani, joista välittyy lienee se tunnelma sinnekin, ettei pieni "harventaminen" tekisi pahaa ;) Lupaan raportoida tästä myöhemmin, miten projekti etenee. KonMarissa ei tosiaan kierrättämisestä puhuta, mutta minä haluan sanoa siitä tähän loppuun vielä ennen "paljastuskuvia" sanasen. Kannatan henkeen ja vereen kierrättämistä monessa muodossaan. Myyn itse kirppiksillä säännöllisesti, lahjoitan tutuille ja tuntemattomillekin jne. Siksi kotia raivatessa kannustakin muistamaan tämän, eli älä heitä vain roskiin käyttökelpoista tavaraa vaikka et itse tarvitse. Vaikka laittaisit raivatessa jätesäkkeihin jne, niin näe hetki vaivaa ja selvitä vaikka lähin SPR:n kierrätyspiste, johon voit viedä tai jos tavaraa on paljon, monesta paikasta he hakevat kotoakin. Lahjoita tutuille joiden tietäisit ilahtuvan, myy kirpputoreillakin jotain jos se innostaa sinua. Kuitenkin, kierrätä! KonMari on tietyiltä osin melkein huvittavan hurmoksellinen sillä Kondo itse tervehtii ja juttelee tavaroilleen, koska arvostaa niitä niin suuresti. Hän saattaa vaikka kiittää laukkuaan päivän päätteeksi. Sinällään ihan suloista, mutta omalla kohdalla luulen, että sovellan KonMaria elämässäni vähän vähemmällä intensiteetillä ;)

Ja tässä lopuksi kuvia muutamasta ongelmapesäkkeestä ja ei, työpistettäni lukuunottamatta eivät ole ihan pahimmasta päästä. Eteisen isoa naulakkokaappia en tohtinut edes kuvata ;)





Lisää siis aiheesta juttua kunhan projektini etenee! En halua kotiani raivata liian tyhjäksi ja pidän siitä, että on esimerkiksi paljon kirjoja ympärillä, mutta selvästikin niidenkin suhteen joku roti olisi hyvä olla, koska eivät mahdu kirjahyllyIhin. Saati sitten paperikaaos joka ei tunnu kesyttyvän millään, mutta nyt uskon senkin talttuvan KonMarin avulla vihdoin. En aio edelleenkään käydä ihan kaikkea kotini tavaraa läpi "juttelemalla jokaiselle", mutta aion tehdä KonMaria hyödyntäen todella ison raivauksen juuri siitä turhasta tavarasta, joka vain vie tilaa ja lopulta syö energiaakin ihmiseltä. KonMari on niin innostava teos, että ensimmäistä kertaa koskaan suorastaan odotan, että pääsen vihdoin kesyttämään kaaoksen! En koe enää jo valmiiksi lannistumista, päinvastoin, this time it will manage!

13 kommenttia:

  1. Ihanaa, että sinullakin on kirjoja ruokakaapin ylähyllyllä. Mulla oli siellä aikakauslehtipinoja ja se havahdutti aloittamaan raivauksen. Tuo de-clutter vie aikansa, mutta on todella palkitsevaa. Eikä tavaroita enää tule ikävä, kun niistä on kerran luopunut. Onnea koitokseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo kirjat ruokakaapissa, vaikka toki ruokaan liittyviä kirjoja ovatkin, herätteli minuakin, kun jälleen kerran manasin ettei ruokatarvikkeet mahdu niille kuuluvaan kaappiin :)

      Poista
  2. Kuulostaa kieltämättä aika ihanalta ja tarpeelliselta täälläkin. Nimen omaan astiakaapit ja vaatekaapit olisi hyvä käydä läpi ja raivata, kuin myös ihan häkkivarastokin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häkkivarasto..Sen olisin kuvannut jos olisin jaksanut ja tohtinut. Se on meillä niin täynnä, ettei sinne pääse astumaan askeltakaan ovelta...

      Poista
  3. Mielenkiintoinen katsaus tähän kirjaan. En lopulta usko, että jaksan mitään "siivouskirjoja" lukea, mutta toisaalta taidan kuitenkin kallistua tähän, jos jotain joskus kokeilen. Ja poimin sinun laillasi keskeiset asiat käyttöön ja muulle voin vaikka hihitellä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en sinällään jaksa lukea siivousoppaita mutta tämä KonMari pureutui jotenkin niin hyvin ohjeiden lomassa siihen hamstraamisen filosofiaan ja toisaalta siihen, miten materiasta luopuminen tuo hyviä asioita, että vaikutuin ja innostuin.

      Poista
  4. Olen monista blogeista lukenut Kondon kirjasta, mutta jostain syystä en tunne tarvetta lukea sitä itse.

    Olen sinun tapaasi harjoittanut jo jonkin aikaa tavaran karsimista, mutta pikkuhiljaa, en Kondon suosittelemana kertarysäyksenä ja koen, että oma tapani on minulle parempi. Ei tule tehtyä huteja.

    Ja tuo, että esineen pitää miellyttää on vähän ongelmallinen. On paljon käyttötavaroita, jotka ovat kotitaloudessa olemassa vain käyttötarkoituksensa vuoksi ja siksi tarpeellisia. Eivät ne silti välttämättä miellytä.

    Ongelma saattaa muodostua myös siinä, että kaikki perheenjäsenet eivät ole samaa mieltä tavaroiden karsimisesta. Esimerkiksi meillä on mieheni kanssa vähän erilaiset lähestymistavat asiaan. Minä haluaisin karsia paljon enemmän kuin hän, mutta tottakai otan huomioon hänen mielipiteensä. Sitten vain neuvoteltava ja yritettävä päästä johonkin kompromissiin.

    Jossain blogissa olen törmännyt ajatukseen, että tuo Kondon suosittelema tavaroiden poisheittäminen kierrättämisen sijaan voisi olla myös käännöksessä syntynyt virhe. Japanissa ilmeisesti on toimiva kierrätyssysteemi. Vaikea sanoa.

    Seuraan mielenkiinnolla sinun projektiasi. Nämä asiat ovat kiinnostavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kirjoitinkin, kun tavaroita raivaa ja "punnitsee" sen säilyttämistä, niin toki pitää muistaa myös tavaran hyödyllisyys eli tarpeellisuus. On paljon tavaraoita, joita ei mielestäni ole edes järkevä alkaa miettimään, että pitäisikö säilyttää vai ei, koska niitä oikeasti tarvitsee arjessa, vaikkei sinällään kokisi tavaraan mitään mieltymyssuhdetta ;) Kondoilussa tosin ymmärtääkseni jos sen haluaisi tehdä tismalleen kuten Kondo neuvoo, käydään läpi kaikki kodin tavarat. Itse en koe sitä tarpeelliseksi vaan ennemminkin olennaista on pureutua niihin ns. ongelmakohtiin, kuten vaikka astiat, vaatteet, kirjat jms.

      Pitäisi kyllä perehtyä tuohon japanilaiseen kierrätysideologiaan, että onko heillä tosiaan sellaista!

      Poista
  5. Kiitos ajatuksia herättävästä posatuskestasi, Susa! Minä olen ajatellut tätä asiaa paljon.

    Muutimme 16 vuotta sitten noin 200 neliön omakotitalosta 100 neliön kerrostalohuoneistoon. Pidimme ison kotikirppiksen ja turhiksi käyneet tavaramme löysivät uusia koteja.
    Silti kaapissa seisoo tälläkin hetkellä käyttämättä mm. astioita, joita en tule edelleenkään koskaan käyttämään. Olisi hyvä karsia lisää.
    Uskon nimittäin tuohon hengen puhdistumiseen tavaroita vähentämällä. ;)

    Olen vuokrannut kirppispaikan aika monta kertaa, mutta nyt olen alkanut kyseenalaistaa koko kirppishomman. Ihmiset vievät kirpparille tavaraa, jolla kukaan ei tee mitään. Sitten se seilaa uudelle omistajalle, toiselle kirppisharrastajalle, joka tuo sen pian tarpeettomana omaan loossiinsa. Kerran olin ostamassa takaisin omaa puseroani, joka oli kulkenut välillä muilla omistajilla. :D
    Joissain kirppareissa on "saa ottaa"-pöytiä. Ei tarvitse tehdä kaatopaikkareissua, kun jättää esim. myymättä jääneen turhis-kodinkoneen tällaiselle pöydälle.
    Aika monella kirpparilla pitäisi tehdä kunnon puhdistus ja kieltää tuomasta aina vain lisää lasinekkoja, Mari-skooleja ja tuikkualustoja. Puhumattakaan huonokuntoisista vaatteista.
    En siis ole enää oikein varma, onko kirppistoiminta kierrätystä vai romun kasaamista.
    Silti minulla on jo taas kellarissa odottamassa monta laatikollista vaatehuoneesta poistettua tavaraa, ja niiden päällä lukee "Kirppikselle". Lieventääkö se luopumisen tuskaa, kun ajattelee, että vienpä kirppikselle tai Uffin laatikoihin? Niihin ne vaatteet monesti sitten päätyvätkin, kun eivät käy kaupaksi kirppiksellä, ja niihin onkin tietysti hyvä viedä, mutta vain priimaa.

    Edellisen kerran minua innostivat karsimiseen kaksi runokirjaa, Eeva Kilven Kuolinsiivous ja Lars Huldenin Ei tähtiä tänä yönä, sir. ;) Vähän muusta elämän järjestämisestä näissä tietysti on kyse, mutta minulle syttyi myös tarve jäsennellä omaisuuttani :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja taas tein minulle tyypillisen näppäilyvirheen - posatus - ja vielä kiitos posatuskesta! :D

      Tietynlainen kirjoitus, vimmalla tehty paasaus voisikin olla posatus, mutta ei tämä sinun.

      Päivän HS:ssa näyttää olevan myös tästä kirjasta. Toimittaja Annamari Sipilä haluaa säilyttää maitohampaansa. ;)

      Poista
    2. Hengen puhdistuminen tavaroita vähentämällä. Siis juuri tuo on se iso pointti, miksi itse haluan voimakkaasti raivata tavaraa pois, koska olen huomannut että jo pienikin raivaaminen tuo sitä henkistäkin hyvinnvointia ja keveyttä! Ja kuten sanoit, sikälihän näissä raivaamisissa usein onkin taustalla vähän isommatkin asiat, mitä ihminen järjestelee symbolisestikin ;)

      Poista
  6. Tavaran karsiminen kyllä kannattaa! Olen harrastanut sitä jo useamman vuoden, käyden aina välillä kaikki kaapit läpi. Joka kierroksen jälkeen tuntuu että nyt meni kaikki turha pois, mutta kuinka ollakaan, kun taas katsoo uudestaan niin aina tulee vastaan yhtä sun toista minkä säilöminen tuntuukin tarpeettomalta. Joistakin tavaroista luopuminen selvästikin vaatii enemmän ajatusten kypsyttelyä.

    Viimeiset pari päivää olen ollut juurikin näissä puuhissa, koska varasimme äidin kanssa kirpparipaikan. Sanoin että ei meiltä suuria löydy myytäväksi mutta kummasti sitä on vaan kertynyt... :P

    Vertaistukea ja tsemppausta raivaamiseen on tarjolla Paikka kaikelle -Facebook-ryhmässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli Kondossa kiehtova ajatus, että kun tekisi sen raivaamisen lopulta vihdoinkin kerralla oikein, niin ei koskaan enää törmäisi tähän samaan ongelmaan. Mutta ehkä tässä on juuri se, että se koti pitäisi raivata niiiin minimalistikseksi, että tuo toteutuisi. No, nythän minä testaan tätä kondoilua vähän sovelletusti, niin saas nähdä ;) Lupaan raportoida!

      Poista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)