torstai 31. joulukuuta 2015

Kari Hotakainen: Kantaja

Kari Hotakainen: Kantaja
Kirjakauppaliitto 2015
Sivuja: 140

Tuntui, että jäin yksin Veikon viimeistä taivalta miettimään. Niin kuin jäinkin. Ketä kiinnosti hutiin eläneen puliukon viimeinen matka?

Minua.
Syistä, joita en tiennyt.
Syistä, joita mietin koko illan.

Filosofian maisteri, Timo Kallio on päätynyt seurakunnalle puistotyöntekijäksi oman alan työllisyystilanteen ollessa heikko. Akateemisesta taustastaan huolimatta Timo pitää itseään käytännön miehenä. Hautausmaan hoidosta huolehtiessaan Timo kuitenkin törmää yllättävään ilmiöön; ihmisiin jotka haudataan ilman yhtään läheistä, ilman aitoja muistopuheita. Vähän kuin vahingossa hän päätyykin välillä kantamaan näitä vainajapoloja hautaan. Timo ei saa rauhaa ajatuksiltaan ja yhä useammin yksinäisen vainajan kohtalo jää vaivaamaan häntä. Pohdiskelevana miehenä hän päätyy pitämään keksimiään muistopuheita vainajille haudan äärelle. Hän kuvittelee vainajille elämän, josta ammentaa sanat viimeiseen puheeseen. Samaan aikaan Timon mieltä äityy häiritsemään nuoruunihastus Hannele.

Naisen nimi oli Hannele.
Hän kuiskasi: nouse ylös kuoleman laaksosta.
Piiskaan sinusta surun pois.
Annan elämän satuttaa.

Kari Hotakaisen Kantaja sai kunnian olla tämän vuoden Kirjan ja Ruusun päivän teos. Tuttuun tapaan minäkin ostin kirjatuotteita 15 eurolla ja sain Kantajan kylkiäiskirjana mukaan. Olen lukenut aikanaan Hotakaisen Juoksuhaudantien, josta pidin todella paljon. Kantaja on ikäänkuin pienoisromaani ja mainio sellainen. Tragikoomiseen kääreeseen puettu vakavahko tarina, joka saa varsinkin vielä lukemisen jälkeen pohtimaan ihmisen osaa tässä maailmassa, kiertokulussa. Se saa pohtimaan yksinäisyyttä, elämää ja kuolemaa. Pidän Hotakaisen tavasta kirjoittaa yhtä aikaa kepeästi mutta koskettaen. Kantajassa on myös hirtehistä huumoria, joka viihdyttää, naurattaa. Nokkelaa, satiirista, puhuttelevaa. Sitä kaikkea Kantaja on ja paljon enemmänkin. Täytyy vissiin korjata tämä erhe, etten ole lukenut Hotakaiselta muuta kuin Juoksuhaudantien ja tämän.

Hei vuosikin vaihtuu kohta! Juhlikaa turvallisesti ja kaikille oikein hyvää alkavaa vuotta! Blogissani pian vuodenvaihteen jälkeen tulossa Renée Knightin Kenenkään ei pitänyt tietää sekä Ida Simonsin Tyhmä neitsyt! Nyt luvun alla vihdoin Hugh Howeyn Siilo-saagan päätösosa Kohtalo. Hyvältä vaikuttaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)