Ruth Ware: Synkän metsän siimeksessä

Ruth Ware: Synkän metsän siimeksessä
Kustantaja: Otava 2017
Alkuteos: In a Dark, Dark Wood 2015
Suomentanut: Oona Nyström
Sivuja: 363

Makaan selälläni ja suljen silmäni lopen uupuneena - uupuneena muistin pinnistelystä, uupuneena pelosta - ja sitten morfiinipumppu surahtaa jälleen eikä millään tunnu enää olevan merkitystä. 
Juuri kun olen nukahtamaisillani, mieleeni välähtää muistikuva seinällä roikkuvasta haulikosta.
Ja yhtäkkiä minä tiedän.
Mustelma on tullut aseen rekyylistä. Jossain vaiheessa lähimenneisyydessä olen ampunut aseella.

Kolmeakymppiä lähestyvä lontoolaiskirjailija Nora on ihan tyytyväinen elämänsä sinkkuna, jolla on arjessaan omat tutut rutiinit. Kun Nora saa kutsun Claren polttareihin, hän joutuu tosisaan miettimään onko kutsu tullut oikealle henkilölle, sillä ainoa hänen tuntemansa Clare on nuoruudenystävä kymmenen vuoden takaa eivätkä he ole olleet tekemisissä sen jälkeen. Ainoa noista ajoista säilynyt ystävä oli Nina, ja kun hänkin oli saanut kutsun, päättää Nora ehkä omaksi yllätyksekseenkin lähteä viikonlopuksi polttareihin metsän siimekseen. Polttarikutsu herättää Norassa vahvoja muistoja nuoruudesta. Muistoja ajoista ja tapahtumista, jotka hän oli päättänyt jättää taakseen, haudata jonnekin syvälle. Saavuttuaan Claren kaason Flon tädin huvilalle, ihmettelee Nora entistä enemmän, mitä hän siellä oikein tekee. Neuroottiselta vaikuttavalla Flolla on kuitenkin vain yksi päämäärä viikonlopulle ja se on saada järjestettyä upea viikonloppu Clarelle, eikä Flo suostu kuuntelemaan mitään mikä uhkaisi tuota päämäärää.

Minä makasin valveilla ja yritin saada unta, mutta mietin sen sijaan illan tapahtumia ja sitä, miksi Clare oli kerännyt ympärilleen täksi viikonlopuksi juuri nämä ihmiset. Halusin pois niin kovasti, että se teki kipeää - ollapa kotona, omassa sängyssä, omien tavaroitten keskellä, jumalaisessa rauhassa ja hiljaisuudessa. Nyt laskin tunteja ja kuuntelin Ninan pehmeää tuhinaa sekä talon ja metsän hiljaisuutta sen taustalla.

Outo levottomuus valtaa Noran mieltä. Nora kuitenkin päättää yrittää leikkiä mukana tuota outoa leikkiä, jonka todellista tarkoitusta hän ei tiedä. Ennen kuin polttariviikonloppu on edes lopussa, herää Nora sairaalasta todella huonossa kunnossa, ovella seisoo poliisi vartioimassa, eikä hän muista mitään. Mitä oikein on tapahtunut?

Synkän metsän siimeksessä on lontoolaisen Ruth Waren esikoisromaani. Kun Independet kehuu teoksen olevan Vuoden kuumin rikosromaani, odotukset kieltämättä nousevat jo ennen kuin on kääntänyt ensimmäistäkään sivua. Tarina lähtee mielestäni ehkä jopa hieman verkkaisesti liikkeelle ottaen huomioon, että luetaan kuitenkin jännäriä. Ware käyttää aika paljon aikaa ihan vain kuvaamaan Noran ajatuksia siitä, ettei hän ymmärrä, miksi hänet on kutsuttu polttareihin tai minkälaiset hänen välinsä ovat tai eivät ole muihin osallisiin. Genrelle tyypillisesti ei Norasta tai muistakaan kuitenkaan rakenneta mitään vahvaa henkilökuvaa, eikä se liene tarpeenkaan. Huomasin kuitenkin välillä ajattelevani, että milloinka alkaa tapahtua. Ware kuitenkin rakentaa psykologista jännistystä pala kerrallaan ja kun ollaan kirjan puolivälissä, sitä huomaa ahmivansa jo aika intensiivisesti. Ware on rakentanut ihan kelpo juonen, josta hän vähän kerrassaan paljastaa lukijalle asioita ja kirjan loppupuolelle saakka mennäänkin kasvavaa jännitystä rakentaen. Noraan liittyen minua vähän ärsytti muutama seikka, joista en voi tässä kirjoittaa ilman että samalla paljastan juonesta liikaa. Kokonaisuutena Synkän metsän siimeksessä on varsinkin esikoiskirjaksi ihan viihdyttävä ja paikoin oikein kutkuttavankin jännä lukukokemus, jonka parissa vierähtää huomaamatta päivä.