keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Joanne Harris: Sinisilmä

(Otava 2010)

"Olipa kerran leski, jolla oli kolme poikaa. Heidän nimensä olivat Musta, Ruskea ja Sininen. Musta oli vanhin, synkkä ja agressiivinen. Ruskea oli keskimmäinen, ujo ja tylsä. Sininen oli äitinsä suosikki. Hän on murhaaja."


Nelikymppinen äitinsä nurkissa yhä asuva B.B elää elämäänsä netissä luomassaan Badguysrock-yhteisössä. Hän kirjoittaa tarinoita kolmesta veljeksestä, joista hän itse on yksi. Tarinoissa esiintyy myös veljesten äiti, tuo sadistisia piirteitä omaava, posliinikoiria keräävä nainen, joka pitää nyt ainoaa elossa olevaa veljeä otteessaan. " Kaikki pojat rakastavat äitiään, niin hän ajattelee. Ja hänen äitinsä rakastaa häntä niin kovasti. Niin kovasti, että voisin nielaista sinut B.B. Ja ehkä äiti onkin nielaissut hänet, siltä se tuntuu, kuin joku olisi nielaissut hänet, jokin hidas mutta vääjäämätön, jokin mitä ei voi paeta, jokin joka imee hänet pedon vatsaan -"

Badguysrock:ssa B.B:n tarinoita seuraa pieni joukko nimimerkkejä, joiden taustoista B.B on onnistunut hankkimaan tietoa hämmentävän paljon. B.B nauttii hallinnan tunteestaan suhteessa tähän joukkoon, joka janoaa lisää hänen tarinoitaan. Yksin mielenkiintoisimpia nimimerkkejä on Albertine. Myös hän kirjoittaa blogia ja tuntuu jakavan jotain yhteistä menneisyyden suhteen B.B:n kanssa. Mutta kuka on tuo Jenny Tricks, jonka kommentit on poistettu B:B.n blogista ihan kirjan loppumetreille saakka?

B.B kirjoittaa myös salaista blogiaan, jossa hän pohtii syvällisemmin ja avoimemmin menneisyyttään ja kirjoittamiensa tarinoiden herättämiä tuntoja. B.B on myös onnistunut hakkeroimaan itsensä Albertinen yksityiseen blogiin. Blogimerkinnöistä ja tarinoista alkaa pikku hiljaa muovautua käsitys, mitä kolmelle veljekselle on tapahtunut, kuka on Albertine jne. Tai näin ainakin lukijalle uskotellaan...

Harris rakentaa tarinaa pala palalta niin ovelasti, että välillä saa todella pohtia, mikä on totta ja mikä ei. Ja varsinkin sitä, kuka on kukakin minkänkin nimimerkin takana. Loppua kohden vauhti kiihtyy ja juonenkäänteet muuttuvat entistäkin ovelimmiksi, mikä tietenkin viehättää dekkarin ystävää. Tästä kirjasta on vaikea oikeastaan kirjoittaa enempää, ettei vain sorru paljastamaan jotain olennaista juonesta kirjan uusille lukijoille. Sen verran kuitenkin on omana arviona kommentoitava, että juonen loppukäänteet kyllä pistivät pakkaa sekaisin ja tuli tunne, että pitää lukea pian kirja uudestaan hieman toisin silmin tällä kertaa;)

Hyvin erilaista Harrisia aikaisempiin verrattuna tyylilajiltaan, mutta Harrisille tuttu terävä tarinan kuljettaminen tulee tässäkin kirjassa hyvin esille. Sieluni silmin näen yhä tuon julman leskiäidin posliinikoirat tuijottamassa tyhjin silmin hyllyjen reunalta...

3/5

19 kommenttia:

  1. En ole dekkareiden ystävä, mutta kieltämättä lähtöastelma on kutkuttava...! Hui. Hyvin kuvailet tunnelmia!

    VastaaPoista
  2. Vaikuttava arvostelu! Antaa hyvin kuvan siitä, millainen tunnelma Harrisin kirjassa on. Appelsiinin tuoksun ja Pienen suklaapuodin ystävänä odotan innolla - vaikka täysin erilaista tarinaa, takuulla.

    VastaaPoista
  3. Olen dekkarien HIMOAJA, mutta Harrisilta toivoisin kirjaa kuin oli Appelsiinin tuoksu. Yksikään ei ole ytänyt samaan. Esimerkiksi suolaista hiekkaa, jossa on upea kansi, on niin tylsä, että nukahdin aurinkotuoliin...

    Susa, oletko lukenut Torey Haydenin kirjoja? Ja, jos sulla olisi aikaa, miten olisi viihdyttävä, kiihdyttävä, kiinnostava Jacqueline Mitchard Onnen mahdollisuus ja saman kirjailijan hieman rankempi Mitä eniten haluat. Minun mielestäni nämä olisivat myös Lumiomena kirjoja...Ilseä en niin tunnekaan - vielä.

    VastaaPoista
  4. PS. Joanne Harrisin Appelsiinin tuoksu olisi aika vaikuttava myös eloikuvana oikealla roolituksella ja tietyllä hitaudella...ehkä käsikameralla, vähän rakeisia kuvia etc.

    VastaaPoista
  5. Ilse: Päähenkilön perheen sekä muutaman muun tärkeän henkilön menneisyys ja kohtalo ovat kyllä aika karmaisevia paikka paikoin tässä kirjassa!

    lumiomena: Minulla on omassakin hyllyssä tuo appelsiinin tuoksu, ostin sen aikanaan jotenkin ihan vain herkullisen nimen ja kannen takia;), mutta jostain syystä en ole sitä vieläkään muistanut lukea! Sinun ja Leenan innoittaman korjaan tuon vahingon kyllä pian;)

    Leena: Aika hyvin alat tuntea minua kirjojen maailmassa;) Tiedätkös, minulla on paria kirjaa vaikke kaikki Haydenit omassa hyllyssä, ja ne ovatkin kestosuosikkejani olleet vuosikaudet. J. Mitchardilta olen lukenut myös nuo molemmat kirjat - ja tykännyt;) Piti ihan alkaakin selaamaan ihan oikeaa paperista lukupäiväkirjaani (se Kariston malli) ja sieltä muistin pari kirjaa, joista ajattelin kysyä, oletko lukenut:
    Kim Edwards -Muisto tyttärestäni
    Niina Repo -Arpi

    VastaaPoista
  6. Luulin jo kommentoineeni tätä, mutta taisipa hävitä jonnekin. Mutta siis juu, miulla vielä kesken tämä Sinisilmä. Pidän kyllä jo alkumetreistäkin... Kuten taisin kertoa aiemmin, niin kaikki (tietääkseni ainakin kaikki suomennetut) Harrisin kirjat on omana. Herrasmiehiä ja huijareita tosin vielä jostain syystä ei ole imaissut mukaansa. Itse asiassa tässä voisi sivuta lumiomenan kysymystä niistä pakko saada- asioista... : Harrisin kirjat :) <3

    VastaaPoista
  7. Ja vielä palaan; lue ihmeessä Susa se Appelsiinin tuoksu, miekin suosittelen kyllä!!! Miulla kävi kolmen Harrisin kirjan kanssa onni; sain ne eräältä entiseltä työkaveriltani, joka on TODELLA himolukija. Hän oli ne lukenut, muttei välittänyt jemmailla. Osa on pokkareina, mutta ei sen väliä :)

    VastaaPoista
  8. Olen lukenut 'Herrasmiehiä ja huijareita' ja tykkäsin. Minusta se terävä ja pakinoitseva tyyli, joka vie mukaansa, sekä olo, että nyt mua huijataan enkä käsitä miten, tuntuivat hauskalta.

    VastaaPoista
  9. Minäkin palailen tänne. Leena: Kiitos vinkistä koskien "Onnen mahdollisuutta". Täytyy miettiä. Haydenin kirjoista mulle tulee paha olo.

    Ja tosiaankin, Susa, se Appelsiinin tuoksu on parasta Harrisia (Suklaapuodin ohella). Minräkin pidin "Suolaista hiekkaa"-kirjaa tylsänä, myöskään "Sarkaa ja samettia" ei purrut.

    VastaaPoista
  10. Kääk, mä en tiedä mitään näistä kirjoista mistä te puhutte... No, jostain muista sitten ehkä :) En ole lukenut edes Harrisia aikaisemmin.

    Tästä en ole vielä kirjoittanut arvostelua ja siksi pitäydyn kommentoimasta, mutta palataan asiaan.

    VastaaPoista
  11. Mie ite: Onpas käynyt tosiaan kiva tuuri noiden Harrisin kirjojen kanssa!

    Tuure: Voisikohan tässä olla samaa vähän kuin siinä "Herrasmiehiä ja huijareita", kun nyt aloin miettimään? Tässä kirjassa nimittäin on samaa, että lukijaa kyllä osataan huijata ihan eri poluille mitä itse kuvitteleekaan:)

    lumiomena: Sarkaa ja samettiakin löytyy muuten hyllystäni, vielä lukemattomana;)

    anni.m: Odotan innolla kyllä arvosteluasi tästä kirjasta, varsinkaan kun et ole lukenut muita hänen kirjojaan!

    VastaaPoista
  12. Lumiomena, lyön vetoa 20 euroa, että pidät Onnen mahdollisuudesta!

    Tiedän, että Hayden on toisten mielestä liian rankkaa.

    Susa, olen TEHNYT muistaakseni keväällä Kim Edwardsin Muisto tyttärestäni kirjan. Mietin juuri mitä kirjaa alkaisin lukea nyt. Lumiomenan suosituskirja tulee esiin huomenna ja sitten tätyy kai uusia joku...Harvat käyttävät hakukonetta ja yhtä harvat viitsivät klikata vanhemmat tekstit...

    VastaaPoista
  13. Susa, jos ehdit, tee Appelsiinin tuoksu. Haluan hirveästi lukea sen kirjan uudelleen, joten kirjastoon. Mutta en ehdi ihan vielä, kun pitää nyt muuta. Olisi kiva saada viritystä sen kirjan kiehtovaan ja outoon tunnelmaan...

    VastaaPoista
  14. Leena; tunnustan:) aina en ehdi tai viitsi käydä tarkistamassa, onko joku lukenut esim. vanhemman kirjan, jota saatan suositella. Itse asiassa kun tuota pätkää sinulle kirjoitin, mietinkin, että todennäköisesti olet lukenut ja minä sitten nolona saan taas todeta, että hakukone on jäänyt käyttämättä;)

    Appelsiinin tuoksu tulee pian lukuuni ehdottomasti ja sitten arvosteluun!

    VastaaPoista
  15. Jaahas. Pitäisiköhän antaa sinisilmälle toinen mahdollisuus? Nyt se makaa yöpöydän laatikossa, kun se on jotenkin niin tahmea.

    VastaaPoista
  16. sinisilmä oli vaan, no, ankea. lisäksi suomennoksessa oli ihan ärsyttävän paljon kirjoitusvirheitä.

    mutta kiitos blogisi, löysin kirjahyllystäni lukemista odottavan tuhat loistavaa aurinkoa ja se oli kyllä vaikuttava!

    VastaaPoista
  17. Satunnainen ohikulkija täällä ihmettelee samaa kuin Päivi.

    "sinisilmä oli vaan, no, ankea. lisäksi suomennoksessa oli ihan ärsyttävän paljon kirjoitusvirheitä."

    Juuri näiden lähes joka toisella sivulla esiintyvien kirjoitus- ja kielioppivirheiden takia lähdin tätä teosta googlettamaan. Kävi nimittäin mielessä, että olisiko ne virheet siellä tarkoituksella, luomassa "realistista" tunnelmaa kun kyse on kuitenkin blogeista? :o melko kaukaa haettua, tiedän, on vaan pakko koittaa keksiä selitys näin kamalalle kielenkäytölle!

    Onko kukaan lukenut alkuperäiskielellä?

    VastaaPoista
  18. Blueeyedboy juuri aloitettu englanninkielisenä. Mielenkiinnolla odotan, miltä se alkaa vaikuttaa. Alun ja kansitekstien perusteella tuntuu tosiaan siltä, että tässä voi olla jotain samaa kuin kirjassa Herrasmiehiä ja huijareita. Siitä pidin kovasti ja se on toistaiseksi ainoa Harrisin kirja, jonka olen lukenut loppuun asti. Olen yrittänyt lukea Suklaapuotia ja Sarkaa ja samettia, mutta ne tuntuivat niin teennäisiltä ja tylsiltä, että jäivät kesken. Ehkä tuo Appelsiinin tuoksu pitäisi joskus ottaa luettavaksi; se alkoi kiinnostaa.

    VastaaPoista
  19. Päivi: Sinisilmä oli ankea, mutta jotenkin jännäreiden ja dekkareiden ystävänä tämä oli minulla siltä enempi plussan puolella oleva lukukokemus, vaikka paikka paikoin ahdisti aika tavalla noiden kolmen veljeksen kokemukset.

    Laura: Oletko löytänyt mitään selitystä kielioppivirheille, että onko kirjan kääntäjä ollut niin huolimaton vai kuuluvatko ne kirjan tyyliin?

    Ohikulkija: Lue ihmeessä appelsiinin tuoksu! Se on hyvin erilainen mitä Pieni Suklaapuoti. Vaikka itse kyllä pidän molemmista kovasti, mutta jos ei pidä siitä Pienen suklaapuodin "satumaisesta" hengestä, niin tuossa Appelsiinin tuoksussa sitä ei ole;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)