Pelastakaa pojat

(Minerva 2008)

"Älä pillitä siinä kuin pikkulikka! Pure hampaat yhteen! Älä ole vauva! Muutkaan pojat eivät roiku sylissä, miehisty. Sinähän olet jo iso poika, kyllä sinä kestät! Ei se voinut sattua. Kyllä perseen vähän merivettä täytyy kestää. Menet sinne ja runttaat takaisin!"

Kuinka paljon pienien poikien harteille sälytetäänkään vastuuta ja liiallisen pärjäämisen viittaa jo lapsesta lähtien? Vaikka nyky-yhteiskunnan kasvatusmallit ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana pehmeimmiksi, silti omien vanhempiemme yai isovanhempiemme kasvatusmallit istuvat meissä usein aika tiukasti. Sorrumme siihen ajatteluun varsinkin poikalasten kohdalla herkästi. Usein kuulee kommentteja, että "tyttö tai poika, samalla lailla ne kasvattaa pittää!"  Lisäksi nykyaikana vähän trendiksikin noussut ns. sukupuolineutraalikasvatus tuo monelle hämmennystä. Mielestäni kuitenkin niin tytöillä kuin pojilla on omat sukupuoleen sidonnaiset erityispiirteensä kasvatuksessa. Itse kahden pienen pojan äitinä olinkin iloinen, kun ystävän vinkkauksesta löysin tämän Raisa Cacciatoren ja Samuli Koiso-Kanttilan tekemän Pelastakaa pojat-teoksen, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä poikia kohtaan eri ikä-, ja kehitysvaiheissaan.

Karskin tosi miehen-myytin vallitsessa moni nuori mies on kuitenkin syrjäytynyt ja kokee valtavia paineita omasta riittävyydestään, miehisyydestään. Pienet villit pojat leimataan herkästi jotenkin ylivilkkaiksi, vaikka tosi asiassa kyllä pieni poika saa luontonsa omaisesti olla villi ja vallaton. Puhutaan sovinnaisista muoteista, joihin varsinkin pojat herkästi halutaan laittaa. Lisäksi halutaan välttää sukupuolisidonnaista kasvatusmallia, mutta unohdetaan, että nuo tietyt piirteet ovat joka tapauksessa usein jo siellä ns. selkärangassa ja niitä tukahduttamalla teemmekin vain hallaa lapsen luontaiselle kehitykselle. Yksi kirjan tärkeimpiä kantavia ajatuksia on mielestäni se, että poika tarvitsee valtavasti rohkaisua, kannustusta ja uskoa siihen, että pärjää tässä maailmassa. Poika tarvitsee opetusta ja tukea itsehillinnän ja itsetunnon hallintaan sekä säätelyyn. Iso merkitys on myös miehen mallilla pojan elämässä. Miehen mallin puuttuminen voi pojalle tuoda vielä tulevaisuudessakin valtavia haasteita ja jopa ongelmia.

Pelastakaa pojat- teoksessa on upean laajasti luotu katsaus pojan eri ikävaiheisiin kasvatuksellisesta näkökulmasta aina vauvasta nuoreen mieheen. Samojen kansien sisässä on se tieto, mitä poikalapsen vanhempana kaipaa ja tarvitsee niin lapsen ollessa vielä vaippa-ikäinen kuin kasvattaessaan jo ensimmäisiä viiksihaituviaan. Tämä on kirja, jonka tulen itse ottamaan varmasti säännöllisin aika ajoin hyllystä vielä vuosienkin päästä, poikien eri ikä-ja kehitysvaiheissa.

"Pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä - sukupuolensa edustajia, mutta ennen kaikkea yksilöitä pienestä pitäen. Vanhemmat haluavat parasta jokaiselle lapselleen. Siksi tarvitaan tietoa, miten pojan ja tytön elämää voidaan parhaiten tukea ! "



Kommentit

  1. Suurkiitos tästä! Olen töissä tätä selaillut ja pitänyt hyvänä siltä osin. Noin muuten esim. Cacciatotren juttuja olen kovasti arvostanut.
    Pojan äitinä siis tämä on kiinnostanut aivan valtavasti ja ehkä tämä tosiaan pitäisi saada omaan hyllyyn saakka.

    Kyllä ne pojat on poikia (ja tytöt tyttöjä). Sen varjolla ei toki saa ihan kaikkea hyväksyä, mutta ymmärrys olisi ihan hyvä asia...

    VastaaPoista
  2. Kiinnostavaa!
    Pojan äitinä olen ihan hajalla ja pihalla jo nyt. Ehdottomasti täytyy lukea tämä, jos tämä selventäisi yhtään elämää...
    Joskus tosin tuntuu, että kaipaan apua enemmän kaksi vuotta nuoremman tytön kanssa...

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä vinkistä! Olin syksyllä kuuntelemassa Cacciatorea ja hän vakuutti minut jo silloin. Jotenkin kuitenkin olen onnistunut sivuuttamaan tämän kirjan, vaikka aiheeltaan se on kovin ajankohtainen.

    VastaaPoista
  4. Tämä kirja on kiinnostava! Kiitos hyvästä esittelystä. Täytyypä laittaa korvan taakse jälleen. Luin juuri Sinkkosen Hyvään kasvuun ja tykästyin siihen ikihyviksi. Siinä on toinen asiantuntija, jonka tekstiä luen mielelläni!

    VastaaPoista
  5. Morre: Minulla ei juurikaan ole mitään kasvatuskirjoja hyllyssä, mutta tämä tulee saamaan kyllä vakipaikkansa hyllyssäni! Kirja nimenomaan lisää sitä ymmärrystä siitä, miksi pojat ovat poikia ;)

    Mari A.: Kyllä kahden pojan kanssa tuntuu, että on pakko lukea jo jotain ammattikirjallisuutta, että saisi lisävinkkia ja varmuutta omien poikien kasvatuksen viidakkoon :)

    Joana: Olisipa kyllä todella mielenkiintoista päästä kuuntelemaan joskus Cacciatorea ihan livenä!

    Valkoinen kirahvi: Minä olen tykännyt Sinkkosen kirjoista, mm. Elämäni poikana on todella mielenkiintoinen kirja. Olen myös lukenut häneltä artikkeleita sekä tv:stä katsonut haastatteluja. Fiksu mies ;)

    VastaaPoista
  6. Olen niin huonosti taas ehtinyt kommentoimaan tännekään, aivan loistavia kirjaesittelyjä taas toinen toisensa perään mutta tämä kyllä kruunasi kaiken; kiitos tästä! (Sylviasta puhumattakaan!)

    Taidan tilata ihan omakseni tämän opuksen, vertaistukea ei koskaan voi saada liikaa kun on omista lapsista kyse. Niin, luultavasti moni sanoisi meidänkin Kuopusta ylivilkkaaksi lapseksi vaikka itse väittäisin että kyseessä on vain harvinaisen nopea ja utelias tapaus joka omaa elämäniloa ja rohkeutta roppakaupalla;-)

    Mukavaa päivää sinne ja toivottavasti teidän pikku miehet voivat jo paremmin?

    VastaaPoista
  7. Kiinnostavan oloinen kirja. Pojan ja tytön äitinä olen huomannut, että lasten sukupuolilla on eroa, vaikka meillä tuo poika taitaa olla harvinaisen rauhallinen tapaus. Lukematta tätä kirjaa tuntuu siltä, että Cacciatore korostaa sitä asiaa, johon itse uskon: sukupuoli on sekä biologinen että kulttuurinen.

    VastaaPoista
  8. Aamunkukka: Kiitos, tämä puolet tammikuusta vienyt sairastelu on tällä erää ohi, mutta onhan tämä alkuvuosi niin tautista aikaa, että uutta odotellessa ;)

    Hanki ihmeessä tämä kirja omaankin hyllyyn. Booky.fi:ssä on nyt jopa alle 10e, tai oli vielä viime viikolla, eli kannattaa olla nopea!!

    lumiomena: Tuo sukupuolien eroavaisuus lasten käytöksessä ja kasvatuksessa on kyllä valtavan kiinnostava aihe!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)