Elif Shafak: Rakkauden aikakirja

(Gummerus 2010, suom. Maria Erämaja)

Rakkaudella on monet kasvot. Se ei tunne aikaa, ei paikkaa. Se saa vedet virtaamaan ja iskee niihinkin, ketkä sitä karttavat. Rakkaus on voima, joka saa sielun soimaan herkin sävelin. Se on myös voima, joka tuhoaa, sillä siellä "missä on rakkautta, siellä on oleva sydänsuru." Tämän kaiken ja paljon enemmän kertoo turkkilaisen Elif Shafakin Rakkauden aikakirja (The Forty Rules of Love). Se näyttää lukijalleen, että elimmepä 1200-luvun Turkissa tai 2000-luvun Yhdysvalloissa, rakkaus on ja pysyy. Se on meissä itsessämme, jos vain annamme sen olla.

Rakkauden aikakirja kuljettaa lukijaa kahdessa aikatasossa. Toisaalla Suloisen rienauksen myötä mystisessä 1200-luvun Turkissa kuuluisan mystikon ja runoilijan Rumin, dervissi Shamsin ja monen muun silmin ja toisaalla nykyajassa amerikkalaisen kotirouvan Ellan silmin. 1200-luvun Turkkia repivät rajut uskonnolliset kiistat, mutta samalla myös henkilökohtaisemmat pelot. Vaikka aikakausien välillä on yli 800 vuotta, emme vieläkään ole päässeet noista kurjista kulttuurien välisistä väärinkäsityksistä ja törmäyksistä, uskonnollisista kiistoista. Ne ehkä ovat muuttaneet hieman muotoaan, mutta epäilys, väärinkäsitys ja viha ovat yhä läsnä. Kaiken keskellä kuitenkin on...rakkaus.

Ruoanlaittoon intohimonsa kohdistava pian nelikymppinen Ella elää elämää, josta puuttuu jotain. Tekemänsä ruoan hän valmistaa ja maustaa taidokkaasti, mutta omaan elämäänsä hän ei saa kaipaamaansa väriä. Jotain olennaista puuttuu, mitä hän ei itse osaa määrittää. Ella alkaa tehdä sisältöä arkeen saadakseen töitä kirjallisuusagentuurille, ja saakin luettavakseen tuntemattoman Aziz Zaharan käsikirjoituksen Suloinen rienaus, joka vie meidät tuonne mystiseen Turkkiin, ajassa satoja vuosia taakse päin. Suloisen rienauksen päähenkilö on vieläkin runoistaan tunnettu runoilija Rumi, jonka elämä mullistuu vaeltavan dervissi Shamsin ja hänen rakkautta koskevien opetusten ansiosta. Rumin ja Shamsin hätkähdyttävä tarina löytää tiensä Ellan sydämeen ja muutoksen siemenet on kylvetty.

"Kun päivällinen oli ohi, Ella istui yksinään keittiön pöydän ääressä. Ympärillä oleva hiljaisuus tuntui hänestä raskaalta ja hermostuttavalta. Äkkiä hänen valmistamansa ruoka, tuntien kovan työn tulos ei näyttänyt ainoastaan ikävältä ja tylsältä vaan myös helposti korvattavissa olevalta. Ella sääli itseään. Oli surkeaa, että melkein neljäkymmentävuotiaaksi ehdittyään hän ei ollut kyennyt saamaan enemmän aikaa elämässään. Hänellä oli niin paljon rakkautta annettavaksi eikä ketään, joka olisi sitä vaatinut."

1200-luvun Turkissa arvostettuna hengenmiehenä tunnettu Rumi kohtaa vaeltavan dervissin Shamsin, josta hän on nähnyt jo unia ennen kohtaamista. Shams, tuo ristiriitaisia tunteita kaikkialla herättävä merkillinen dervissi on puolestaan kulkenut pitkän tien saadakseen lopulta kohdata Rumin, jonka tietää olevan hänen kohtalonsa. Noiden kahden miehen välille syntyy heti voimakas ja poikkeuksellinen ystävyys, jota ulkopuolisten on vaikea ymmärtää. Mutta jos Rumin perheen ja ulkopuolisten on vaikea tajuta noiden kahden niin erilaisen miehen läheistä ystävyyttä, ei se ole yksinkertaista heille itsellekään aina.

"Sitten ei ollut muuta sanottavaa. Meiltä loppuivat sanat. Astuin askeleen dervissiä kohti ja tulin niin lähelle, että saatoin nähdä kultaiset täplät hänen mustissa silmissään. Yhtäkkiä minut valtasi outo tunne kuin olisin elänyt tuon hetken aikaisemmin. En yhtä kertaa vaan monen monituista kertaa. Aloin muistaa palasia ja murusia. Pitkä, hoikka mies, jonka kasvoilla oli huntu ja jonka sormet olivat liekeissä. Ja silloin tiesin. Edessäni seisoiva dervissi oli juuri se mies, jonka olin toistuvasti nähnyt unissani. 
Tiesin, että olin löytänyt kumppanini. Mutta hurmioituneen ilon sijasta, jota olin aina kuvitellut tuntevani, minut valtasi hyytävä kauhu."

Nykyhetkessä Ella uppoutuu Suloisen rienauksen mystiseen maailmaan ja ei voi olla ottamatta yhteyttä mieheen, joka kirjan on käsikirjoituksen on kirjoittanut. Yhteydenotto Aziz Zaharaan käynnistääkin Ellan elämässä muutoksen virran. Sillä vaikka Ella ei usko rakkauteen tai ainakin luulee niin, niin rakkaus löytää vastahakoisimmatkin niin halutessaan..

Rumin ja Shamsin kohtaloa kutovaa tarinaa saamme seurata myös Rumin vaimon ja poikien, paikallisen juomarin ja porton sekä muutaman muun silmin. Yleensä jopa ärsyynnyn kovin monista henkilöistä tai tarinan kertojista kirjassa, mutta Rakkauden kirja on kuin kahdeksan lajin illallinen. Jokainen kertoja on osa tiivistä kudelmaa ja tekee tarinasta juuri sen hienon lukukokemuksen mitä se on. Kiehtovaa tarinassa on myös Shamsin omaan sieluunsa luomat neljäkymmentä rakkauden uskonnon sääntöä, jotka hän jakaa kohtaamiensa ihmisten kanssa, erityisesti Rumin. Rumista tulee Shamsille se kumppani, jolle hän jakaa kaiken kokemansa ja tietämänsä tietäen, että kun viimeinenkin sääntö on kerrottu, on hänen aikansa tässä elämässä väistämättä päättymässä.

Rakkauden aikakirja on pitkälti intensiivinen aikamatka mystiseen itään, mutta ennen kaikkea se on julistus rakkaudelle. Jo Suloisen rienauksen tarinan alkua lukiessa tempauduin mielessäni samoille kaduille, joita Shams vaelsi 800 vuotta sitten, vaahterapuun alle tarkkailemaan Rumia saarnatessaan. Tunsin myös Aavikkoruusuksi nimetyn porton kokemat rajut potkut ihollani ja hengitin hiljaa oven takaa salaakuunnellessani Rumin ja Shamsin intensiivisiä keskusteluja.  Hetkittäin siirryin nykyaikaan Ellan keittiöön katsomaan, kuinka hän suruisin silmin laittoi upeita ruokiaan tarjolle perheelleen tietämättä, kuinka hänen elämänsä tulisi pian mullistumaan. Elin, koin ja hengitin. Sydämellä.

Rakkaudellakin on hintansa, joskus kivuliaskin. Mutta se, mitä kukin jätämme jälkeemme rakkauden perintönä, tekee siitä sen arvoisen. Rakkaus kantaa yli vuosisatojen, maailman laidalta toiselle, sydämestä sydämeen. Rakkauden aikakirja muistuttaa myös siitä kuuluisasta viisaudesta, että tärkeimmät asiat näkee sydämellä, eikä silmillä.

"Älä ole levoton sen tähden, minne tie johtaa. Keskity sen sijaan ensimmäiseen askeleeseen. Se on vaiken osa, ja siitä olet vastuussa itse. Kun olet kerran ottanut sen askeleen, anna kaiken mennä niin kuin se luonnollisesti menee, ja muu seuraa perässä. Älä kulje virran mukana. Ole virta."

Myös Leena on lukenut tämän hienon kirjan.


5/5