David Nicholls: Sinä päivänä

(Otava 2011, alkuperäinen teos: One Day 2009
Suomentanut: Sauli Santikko)

Emma otti savukkeen Dexterin suusta. " Voin kuvitella sinut nelikymppisenä , " Emma sanoi hitunen ilkeyttä äänessään. " Voin nähdä sen mielessäni tälläkin hetkellä."
Dexter hymyili avaamatta silmiään. " Anna tulla sitten. "
"Hyvä on- " Emma kiepahti sängyllä ja kasasi peiton kainaloittensa alle. " Ajat urheiluautolla katto alas laskettuna pitkin Kensingtonin tai Chelsean tai jonkun vastaavan paikan katuja ja hämmästyttävintä on, että auto on äänetön, koska kaikki autot ovat äänettömiä vuonna, siis milloin, - " 2006  "
Dexter rypisti silmiään laskutoimituksen aikana.  "2004 - "

On vuosi 1988, 15. heinäkuuta, Edinburghissa. Parikymppiset Emma Morley ja Dexter Mayhew ovat juuri valmistuneet yliopistosta, ja pienten sattumusten kautta päätyneet viettämään yön yhdessä. Älykköksi tituleerattu Emma intoutuu pohtimaan edessä avoimena odottavaa tulevaisuutta, mitä he molemmat ovat parinkymmenen vuoden päästä? Onko elämä lainkaan sellaista kun he nyt kuvittelisivat. Varakkaan perheen hulttiopoika-Dexter ei haluaisi juuri uhrata ajatusta tulevaisuudelle, vaan elää nyt, menestyä ja pitää hauskaa ilman suuria suruja. Hän halusi elää elämänsä niin, että jos joku vain sattuisi ottamaan valokuvan, se olisi tyylikäs kuva. Emma taas katsoo pitkälle tulevaisuuteen ja toivoo, että voisi teoillaan edes vähän muuttaa maailmaa, tai ainakin jotain pientä lähellään. Kirjoittaa jotain kaunista. Vaalia ystäviään, pysyä uskollisena periaatteilleen, elää intohimoisesti ja täysillä ja hyvin, kokea uusia asioita. Sängynlaidoilla toisiaan aamulla tarkkaillen, luontevaa hyvästelyä yhteisen yön jälkeen miettien, he eivät tiedä, että heidän tarinansa onkin vasta aluillaan.

Näistä lähtökohdista alkaa David Nichollsin Sinä päivänä, joka seuraa Emman ja Dexterin tarinaa kahden vuosikymmenen ajan, hypäten aina tasan vuoden eteen päin. Dexter tavoittelee kovasti julkisuutta ja pääseekin televisioon töihin, joskin kyseenalaisten myöhäisohjelmien juontajaksi. Emma haaveilee kirjoittamisesta, mutta päätyykin tarjoilemaan tacoja Tex mex-ravintolaan. Mutta mikä kiire heillä on? Hehän ovat vasta parikymppisiä. Heillä on elämä vasta edessä ja kaikki mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Dexterin vauhti kiihtyy, hän matkustelee ja viina ja huumeet kuljettavat häntä tilanteista toiseen. Aina välillä hän lähettää postikortin Emmalle, joka koittaa kovasti tulkita rivien välistä; kaipaako Dexter häntä. Heidän tavatessa satunnaisesti hän kuitenkin tajuaa, että ystävyys on se, mitä Dexterillä on hänelle tarjota. Dexterin vauhdikas elämäntyyli, lennosta vaihtuvat naiset ja jatkuva ryyppääminen etäännyttävät heitä välillä toisistaan. Emman työ Tex mex-ravintolassa vaihtuu lopulta lähemmäs unelmia hänen päästessä opiskelemaan opettajaksi. Vuodet kuluvat ja tahoillaan he niin etsivät itseään kuin usein toisiaankin. Magneetin lailla he vetävät aina lopulta toisia puoleensa. Kunnes vuonna 1995, 15. heinäkuuta Emma sanoo Dexterille jotain, joka satuttaa heitä molempia.

Sitten hyvin nopeasti Emma kääntyi, käveli Dexterin luo ja halasi tätä, poski lämpimänä ja märkänä. Emma puhui kiireesti ja hiljaa hänen korvaansa, ja yhden valoisan hetken ajan Dexter luuli, että hänelle annettaisiin anteeksi.

Kuinka pitkälle vuonna 1988 syntynyt side kantaa, kun kaksi niin erilaista ihmistä aikuistuu ja tavoittelee omia unelmiaan? Missä he ovat aina tapaamisensa vuosipäivänä, kahdenkymmen vuoden ajan? Mitä elämällä ja kohtalolla on takataskussa heidän varalleen? Sinä päivänä on aivan ihana, koskettava, satiirinen tarina kahdesta erilaisesta ihmisestä kahden vuosikymmen ajan. On haasteellista hypätä tarinassa aina vuosi eteen päin, mutta Nicholls onnistuu täydellisen saumattomasti kutomaan nuo harppaukset yhteen ja syntyy ehjä tarina. Dialogit eri henkilöiden välillä ovat usein hulvattomia, suoria ja kuitenkin älykkäitä. Ihastuin todella paljon Nichollsin tapaan kirjoittaa ja kuljettaa tarinaa. Oma osansa varmasti on tarinan sujuvuudella myös kirjan suomentajalla, Sauli Santikolla. Tyrskähtelin pitkin lukemista, mutta toisaalta välillä vakavoiduin melkein kyyneliin asti. Nicholls on ollut mukana käsikirjoittamassa suosittua Rimakauhua ja rakkautta tv-sarjaa, joka kuuluu omiin vanhoihin suosikkeihini. Hyvin monin paikoin kirjassa onkin samaa tunnelmaa juuri henkilöiden omissa edesottamuksissaan kuin keskinäisissä väleissä. Sinä päivänä ei ole missään määrin kevyttä hömppää vaikka usein naurattaakin ja on monella tapaa viihteellinen tarina. Se on kuitenkin älykkäästi kirjoitettu, koskettaa ja onnistuu myös yllättämään lukijansa.

Mikä on päivien tarkoitus?
Päivissä me elämme.
Ne saapuvat, herättävät meidät
kerta toisensa jälkeen.
Päivissä määrä on riemuita:
missä muutoin voisimme elää?

Kas, tuohon kysymykseen

rientävät niin pappi kuin lääkäri
takki liehuen vastaamaan
juoksujalkaa halki niittyjen.

~Phil Larkin, " Päivät " ~

5/5

Kommentit

  1. Tämä olisi hauska lukea :) Jotenkin juonesta tuli mieleen Lionel Shriverin syntymäpäivän jälkeen, vaikka siinä onkin vähän eri tyylilaji.

    VastaaPoista
  2. Moikka! Löysin blogisi ihan vasta ja jäin seurailemaan. Vaikuttaa tosi kivalta - kirjat on ihania! :)

    Olen halunnut lukea tämän Sinä päivänä -kirjan jo suunnilleen vuoden verran, siitä saakka kun luin siitä ensimmäisen arvostelun Kaikki mitä rakastin -blogista.

    Nyt on kyllä viimeistään pakko etsiä tää jostain, sillä kuulostaa niin hyvältä. Ja Rimakauhua ja rakkautta tuo kyllä lisäpisteitä. :)

    VastaaPoista
  3. Tämän minä haluan lukea! Kuten tiedät, melkein kaikki brittiläinen vetoaa minuun, ja olen nyt kaivannut tuollaista sydämeenkäyvää ja silti fiksusti kirjoitettua tarinaa - puhumattakaan Rimis-yhteyksistä. :)

    VastaaPoista
  4. Tämä kirja nousu heti esille kivan kannen takia. Minusta tuo on nimittäin tosi hyvä kansi. Lisäksi kirja kuulostaaa kiinnostavalta. :)

    VastaaPoista
  5. Komppaan edellisiä, mainintasi Rimakauhua ja rakkautta-yhteyksistä lisäsi heti mielenkiintoa ko. kirjaa kohtaan. Miksei niin hyviä tv-sarjoja voida tehdä enempää? Myös arvostelusi positiivisuus vaikutti samaan suuntaan, kiitos siitä!

    VastaaPoista
  6. Varasin tämän juuri toissapäivänä! :) Vaikuttaa todella hyvältä kirjalta, odotan innolla, että saan luettavien kirjojen pinoon yhden lisää ;)

    VastaaPoista
  7. Maria: Oi, nyt minä kiinnostuin siitä Shriverin Syntymäpäivän jälkeen, kun sitä en ole lukenut vaikka rakastin Poikani Keviniä!

    Ioanna: Kiva kun löysit mukaan, tervetuloa!! Etsi ihmeessä kirja käsiisi, tämä on oivaa kesäluettavaa!

    Katja: Nimenomaan, brittiläisyys ja sydämenkäypyys on tässä kirjassa kohdillaan, täysi 10 sen suhteen!

    marjis: Totta, todella poikkeuksillinen kansi, sopisi myös elokuvajulisteeksi jne!

    jaana: Sanoppa muuta, haikeudella taas viimeksi katselin sieltä täältä Rimistä, kun se uusintana tv:stä tuli. Oletko muuten huomannut nyt pari viikkoa sitten, uusintana sekin, Ykköseltä sarjan Toisia naisia? Taattua britti-ihmissuhdedraamaa sekin!

    Maija: Toivottavasti saat kirjan pian kirjastosta luettavaksi!

    VastaaPoista
  8. Sait kiinnostumaan ja lisäämään loputtoman pitkälle lukulistalle! :)

    VastaaPoista
  9. Susa, pidän näistä elämänmakuisista jutuista, jossa välillä ollaan tarjoilemassa ties mitä, tehdään suunnitelmia ja unelmoidaan, mutta myös epäillään ja epäröidään...ja sitten näytetään miten kumpikin matkan aikana muuttuu - eri suuntiin.

    VastaaPoista
  10. Naakku:No älä, arvaa onko mullakin lukulista aika pitkä jo ;)

    Leena: Nimenomaan tämä oli tuollainen kirja ja siksi minäkin niin ihastuin!

    VastaaPoista
  11. Susa, siun täytyy lukea Syntymäpäivän jälkeen!

    Ja minun täytyy lukea - ja luenkin - tämän. Pyörittelinhän tätä ostoskorissa asti jo viime kesän Amerikan reissulla. Ja lisäksi, kun Katja aikoinaan blogissaan kyseli elämämme tv-sarjoja, tulin lopulta siihen tulokseen, että Cold Feet (aka Rimis) se on, jos joku.

    VastaaPoista
  12. Itse luin kirjan englanniksi keväällä ja rakastuin! Pitöö ehkä lukea uudestaan vielä suomeksikin...

    VastaaPoista
  13. Karoliina: Täytyy pistää se kirjastosta varaukseen, se Syntymäpäivän jälkeen!!

    Totta, Rimis on kyllä yksi parhaimpia sarjoja, ellei se parhain. Siinä näkyi elämän ja ihmissuhteiden kirjo niin monelta kantilta!

    Meri: Olisipas muuten jännä lukea tämä englanniksikin, vähän niin kuin vertailumielessä ;)

    VastaaPoista
  14. Ystäväni suositteli minulle tätä kirjaa jo vuosi sitten, ja minun on pitänyt lukea tämä siitä asti! Nyt kun suomennos ilmestyi, sain vihdoin tehtyä varauksen kirjastoon, ja odottelen kirjaa malttamattomana. Kuulostaa kyllä ihan minun(kin) kirjaltani.

    Cold Feet on yksi parhaista! <3 Alkaa melkein itkettää pelkkä ajatuskin jaksosta jossa Rachel joutuu onnettomuuteen, se on joka kerta takuuvarma kyynelkanavien avaaja.

    VastaaPoista
  15. Sara: Se Rachelin joutuminen onnettomuuteen..voi että, pelkkä ajatteleminen alkaa melkein itkettämään :/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)