Keep calm and read a book



Törmäsin tovi sitten Nora Exlibris -blogissa todella mielenkiintoiseen ajatukseen, jonka takana on amerikkalainen Nina Sankovitch. Nina Sankovitch päätti siskonsa kuoltua työstää suruaan lukemalla kirjan päivässä vuoden ajan kunnianosoituksena siskolleen.  Hän alkoi pitämään Read All Day -blogia, jonne hän bloggasikin jokaisesta kirjasta. Neljän pojan äiti Nina luki aina kun vain saattoi, mutta otti kuitenkin tavoitteeksi lukea kirjan noin neljässä tunnissa. Hän luki myös myöhään öisin ja bloggasi kirjasta aamuisin. Vuoden aikana hän saikin lukemisesta lohtua suruunsa sekä oppi paremmin ymmärtämään paikkaansa maailmassa. Bloginsa myötä Nina sai paljon uusia ystäviä, mutta myös median huomion, jonka seurauksena syntyi Ninan kirja Tolstoy and the Purple Chair - My Year of Magical Reading.

Erityisesti Ninan tarinassa minua kiehtoi hänen ohjeensa, kuinka todella lukea, jos ei nyt koko päivää, niin ainakin enemmän. Tuo ohjeistus herättikin minut miettimään, miten olen viime aikoina tuskastellut, etten ehdi lukea niin usein kuin haluaisin. Kyse ei ole siitä, että kaikki lukemisen estävät asiat olisivat todellakaan pakollisia kotitöitä, hoidettavia velvollisuuksia tai lapsiperhearkea tms. vaan ihmeen paljon aikaa päivästä kuluu sellaiseenkin, jonka voisi korvata lukemisella tai lukea samalla. Tiedän, että osa teistä ihmettelee, että eikö tuo lukutahti riitä, että luen jo keskimäärin 7-12 kirjaa kuukaudessa, mutta kyse ei ole siitä. Rakastan lukemista ja sitä maailmaa, mihin kirjoja lukiessa saa uppoutua. Siksi kaipaan enemmän noita hetkiä. Ja koska pikkulapsiarkea eläessä ei todellakaan voi upota kerralla tuntikausiksi kirjan pariin, muutoin kuin ehkä myöhään illalla tai öisin, kuten valitettavan usein teen, on vaihtoehto lukea enemmän lyhyemmissä pätkissä. Välillä luenkin jopa ruokaa laittaessa, mutta jostain syystä nyt syksyllä on sekin taas jäänyt ja lukeminen painottuu iltoihin. Ninan ohje kuinka lukea koko päivä, menee näin:


Always have a book with you.
Read while waiting.
Read while eating.
Read while exercising.
Read before bed.
Read before getting out of bed.
Read instead of updating FB.
Read instead of watching TV.
Read instead of vacuuming.
Read while vacuuming.
Read with a book group.
Read with your kid.
Read with your cat.
Read to your dog.
Read on a schedule.
Always have a book with you.

Niinpä päätin haastaa itseni loppu vuoden ajan vähintään kerran päivässä joko korvaamaan jonkun muun aikomani tekemisen tai lisäämään siihen lukemisen. En suunnittele tulevia päiviä etukäteen tietenkään, vaan päätös syntyy ex tempore hetkessä. Esimerkiksi tänään todellakin luin samalla kun imuroin. Imuroidessa meni toki tovi kauemmin kuin normaalisti, mutta sainpahan mukavan pienen hetken hyvän kirjan parissa kotitöitä tehden! Kuka muu tohtii ottaa haasteen vastaan?

Kommentit

  1. Susa, ystäväni kotirintamalla (kun kaikki muut ovat messuilla) ;). Kiva haaste, taidan kyllä jo lukea kirjaa ruuanlaitonkin lomassa mutta toisaalta voisin vähentää blogien lukemista ja panostaa enemmän lukemiseen ;).

    Tuo "huoneentaulu" sopii erityisen hyvin kirjablogeihin juuri nyt. Jos joku asia harmittaa tai joku yksittäinen henkilö on päästänyt suustaan sammakon väärässä ketjussa, niin asian voi toki selvittää asianosaisen kanssa henk.koht, mutta julkisesti sitä ei ehkä kannata sen enempää ruotia, se synnyttää mielestäni huonoa henkeä. Kirja käteen vaan ja katse tulevaan ;). Eli erityiskiitos sinulle Susa tästä hyvänmielen postauksesta juuri nyt!

    Luin viime yönä loppuun Vieraan kartanossa, pidin todella paljon ja arvaa oliko tuskaa lukea sitä aina pätkittäin muun lomassa ;). En ole ehtinyt vielä postata, mutta juonikeskustelua kävin jo kurkkimassa ;).

    VastaaPoista
  2. Maria: Kohtalotoverini! Rintamanaisia ;)

    Siis voi että kun hyvin puit sanoiksi tuon huoneentaulun merkityksen, sillä juuri tuota minä sillä hain, ainakin itseeni kohdistaen, sillä olen monesta keskustelusta nyt nostellut vähän omiakin verenpaineita, mutta päätin rauhoittaa mieleni..ja tarttua kirjaan :)

    Olen huomannut, että käytän ehkä vähän liikaa aikaa juuri koneella istumiseen iltaisinkin ja osan siitä ajasta voisi ihan hyvin pyhittää lukemiselle.

    Vieras kartanossa oli niin hyvä!!

    VastaaPoista
  3. Mä voin hyvin skipata imuroimisen ja lukea sen sijasta. Paitsi että olenkin varmaan tehnyt niin.

    Viime viikolla kyllä lukemiset jäi ihan kokonaan väliin, kun mua vei arki ja väsytti lääkkeet.

    Sammakot ovat jääneet ihan huomaammatta. Missäs niitä pomppii..

    VastaaPoista
  4. Myöskin yksi(n), joka jäi messujunasta =I

    VastaaPoista
  5. Minäkin olen jäänyt kotirintamalle. (En ole koskaan käynyt kirjamessuilla.)

    Minä luen jo nyt ruokaa laittaessa ja syödessä ja kun vielä oli varaa käydä kuntosalilla, luin sielläkin. Kotitöitä teen harvakseltaan, mutta hoidan ne ripeästi, että ehdin lukea enemmän.

    voisin - ja pitäisikin - karsia tätä netissä notkumista. Käyn todella monta kertaa päivässä katsomassa, onko uusia blogipäivityksiä tai mielenkiintoisia keskusteluja meneillään. Toisaalta se lukeminen ei aina onnistu, vaikka itse ei mitään "turhaa" tekemistä haalisikaan. Joskus on pakko hyväksyä se, että lasten kanssa ei voi ihan joka hetki olla nenä kirjassa kiinni :)

    VastaaPoista
  6. Täällä myös yksi kotirintaman nainen nappaa haasteesta kiinni.

    Minä en osaa imuroida kirja kädessä, mutta kannan usein kirjaa kassissa mukanani ja saatan lukea kummallisissakin paikoissa. Kotona välillä lukeminen on mahdotonta, sillä haluaisin aina syventyä kirjaan täysin ja lasten kanssa se on mahdotonta. Yleensä luenkin siksi vasta iltaisin ja öisin. Sunnuntaiaamut yritän kuitenkin pyhittää lukemiselle, onneksi mies on silloin kotona ja televisiosta tulee lapsille mieluisaa ohjelmaa.

    Tänään Hesarin kuukausiliitteessä oli mielenkiintoinen artikkeli Pirkko K. Koskisesta, joka on ikänsä harrastanut lukemista. Hän totesi, että vaikka ei olisi toista jalkaa, aina voi lukea, ja että lukemattomuus heikentää kykyä nähdä ongelmia, löytää niihin ratkaisuja ja ymmärtää asioita. "Jos on kiintynyt kirjallisuuteen, ei koskaan jää heitteille, vaikka olisi yksin. Silti viihtyy." Viisaita ajatuksia ainakin meille lukeville, suosittelen.

    VastaaPoista
  7. Ihania neuvoja. :) Minulla on kirja aina mukana jos se vain mahtuu laukkuun.

    Syödessä en osaa oikeastaan lukea kuin lehtiä mutta silloin kun rakas Meri-koirani oli vielä täällä luin hänelle usein ääneen. Esimerkiksi Virginia Woolfin Majakkaa oli paljon helpompi ymmärtää kun sitä luki ääneen.

    Kiitos tästä piristyksestä!

    VastaaPoista
  8. Ihanaa että kerrankin jossakin kehotetaan lukemaan syödessä. Kaikissa ruokajutuissa aina sanotaan, että syödessä ei saa missään nimessä lukea, vaan pitää keskittyä vain ruokaan. Minusta hyvä kirja kohottaa hyvän ruuan vain korkeammalle tasolle- samalla tavalla kuin hyvä ruokaseura tekee.

    Aika montaa noista ohjeista jo noudatankin, ihan luonnostani. Toisaalta välillä on niitäkin hetkiä, ettei vain tee mieli tai jaksa lukea. Silloin on hyvä vain antaa lukemiselle tauko ja tehdä jotain muuta. Muuten voi käydä niin, että lukemisesta katoaa ilo.

    VastaaPoista
  9. Mari A.: Minä olen jotenkin onnistunut ohjelmoimaan itseni sellaiseen tilaan, että vaikka ajatuksen tasolla voisin ja haluaisin lukea, häsään kuitenkin noita askareita jms sen sijaan ehkä liikaakin sitten. Nyt kun tietoisesti tein pääätöksen kiinnittää päivittäin asiaan huomiota, ehkä tulee muutos :)

    Sammakoita on loikkinut siellä täällä ;)

    Maija: Tuossapa se varmaan on se minun ongelman ydin, että säädään niin montaa juttua välillä yhtä aikaakin sen sijaan, että tekisin esim ne pakolliset kotityöt putkeen. Koska jo tuolla tavallahan sitä aikaa jäisi varmasti enemmän lukemiseenkin!

    Ja tuo on niin totta, että lasten kanssa ei vaan voi niin paljon ruokkia sitä sisäistä lukutoukkaansa kuin haluaisi ;)

    Joana: Meitä kotirintaman naisia taisi olla aika monta ;)

    Tuo kirjan kassissa kantaminen on muuten asia, joka lisää lukemista. Yhdessä vaiheessa luin vaikka hammaslääkärille pääsyä odotellessa jne, mutta nyt kun kassissa ei ole kirjaa, ei tule sellaisinakaan hetkinä luettua.

    Onpas ollut ihania, viisaita ajatuksia Koskisen jutussa!

    linnea: Voi että miten ihana tapa tuo, että luit Meri-koiralle kirjaa ♥ Se on totta, että jotkut kirjat jotenkin jäsentyvät itsellekin paremmin kun ne lukee ääneen itse tai kuulee.

    Liisa: Siis sanoppa muuta, kerrankin noin! Meillä perheessä kaikki olemme enemmän tai vähemmän lukutoukkia, mutta lapset ovat vielä niin pieniä, että heidän olisi ehkä vaikea keskittyä syömiseen kirjan kanssa. Mutta aion kyllä vaalia tuota tapaa enkä tule ärähtämään kun lapset isompia, että "kirja pois pöydästä" ;)

    VastaaPoista
  10. Kiva kun inspiroiduit! Kannattaa myös lukea Sankovitchin kirjoittama kirja. Ja mahtista kun päätit ryhtyä konkreettiseen toimenpiteeseen! :D

    VastaaPoista
  11. Minä en halua asettaa mitään tavoitteita lukemiselleni. Luen silloin kun siltä tuntuu ja välillä teen jotain muuta. Vaikka rakastan lukemista, rakastan myös muita harrastuksiani ja puuhiani ja haluan keskittyä myös niihin. No imuroimista en rakasta, mutta mieluummin teen senkin nopeasti ja kunnolla, että pääsen sitten mukavampien asioiden pariin, kuin niin että haahuilen kämpässä imuri yhdessä ja kirja toisessa kädessä. Siitä kärsii sekä lukeminen että imurointi. :)

    Ymmärrän kyllä perheellisten ongelmat lukuajan löytämisen kanssa. Itselläni kun ei ole lapsia, niin vapaa-aikaakin on enemmän. Esimerkiksi tänään voin halutessani maata koko päivän sohvalla lukemassa kenenkään häiritsemättä. Jos vaan malttaisin pysyä pois netistä ja kirjablogeista... ;)

    VastaaPoista
  12. Hauska oivallus tuo Read all day. Aika hyvin siihen olen pystynytkin, kun saatan joskus lukea jopa ruokaa laittaessani tai leipoessani. Mutta siitä olen hivenen nipo, että ei meillä saa ruokapöydässä lukea (aamupala on eri juttu!), koska mielestäni myös perheen yhteiset sosiaaliset hetket ovat tärkeitä - silloin keskitytään omaan perheeseen, päivän kuulumisten vaihtoon jne.

    Mutta muuten kyllä. Lukeminen on oikea elinehto.

    VastaaPoista
  13. Ilmeisesti olen ihan itse sisäsyntyisesti omaksunut tämän read all day, sillä minä olen pienestä lähtien lukenut aina syödessäni (mikäli äiti valitti kirjasta ruokapöydässä, pidin sitä polvieni päällä ja luin). Ja hei, vessassa kannattaa aina olla lukupino! Sinne ainakin kirjat, joiden lukeminen ei muuten etene ;D

    Olen jopa lukenut suihkussa! Se oli jo melkein taidetta, mutta onnistui ilman, että kirja kastui. Kylvyssä nyt on helppo lukea, mutta kokeilkaapa suihkua :D

    Joskus kun meidän hidas netti lataa (mokkula...) niin luen jopa tässä ohessa sivun tai pari.

    Niin ja töissä nukkarissa! Tälläkin hetkellä siellä odottelee kirja, jota en varmaan muuten saisi luetuksi.

    VastaaPoista
  14. Ihania vinkkejä tuossa!

    Itse kuitenkin vierastan sellaista määrä-tavoitteellista lukemista. Haluan nauttia lukemisesta enkä suorittaa (teen sitä ajoittain tarpeeksi opintojeni vuoksi).
    En siis halua sanoa, etteikö lukemisesta voi nauttia vaikka tavoitteleekin jotakin määrää. En vain näe sitä itselleni sopivaksi muodoksi.

    Liityn Lumiomenan "nipo"-kerhoon; meilläkään ei ruokapöydässä lounaan/päivällisen aikaan lueta. Aamu- ja iltapala ovat poikkeus, koska harvoin olemme silloin syömässä yhtä aikaa.

    VastaaPoista
  15. Nora exlibris: Täytyy kyllä pistää vaikka Amazon.comista tuo Ninan kirja tilaukseen!

    Jum-Jum: Minäkään en sinällään halua asettaa mitään tavotteita, vaan haluan jotenkin havahduttaa itseni siitä muusta touhottamisesta näkemään, että kyllä niitä lukemiselle sopivia hetkiä on päivässä yllättävän paljon.

    Ennen lapsia minäkin saatoin työpäivän jälkeen oikeasti lukea vaikka All day long, mutta enää se ei tosiaan onnistu ;) Toisaalta, vielä niitä tulee niitäkin hetkiä, kun lapset kasvavat, joten nautitaan nyt tästä.

    Katja: Meillä luetaan kuitenkin niin harvoin päivällisellä/lounaalla ruokapöydässä, ja kun lapset eivät vielä lue, niin nyt on toki minunkin helppo sanoa, että se on jees ;) Toisaalta meillä ollaan perheenä muutenkin niin paljon yhdessä ja jutellaan, että voisin kuvitella kun lapset isompia, ettei haittaisi, ehkä, vaikka välillä lukisivatkin pöydässä. Aika näyttää :)

    Katri: Oi, sinulla on kyllä ihana pro-read all day -asenne!! Ja siis meillä on vessassa lehtipino kylläkin ja joskus vien kirjankin mukana, mutta suihkussa en ole vielä kokeillut lukea :)

    Morre: En itse koe tällä "haasteella" tavoittelevani sinällään määrää, vaan sitä että oppisin useammin ottamaan kesken päivänkin sen pienen hetken kirjojen tuomassa ihanassa rentouttavassa maailmassa. En lue muutenkaan sillä periaatteella, että minun pitäisi lukea sen määrän takia paljon kirjoja vaan rakastan sitä lukemisen maailmaa ja kaipaan sinne useammin ;)

    VastaaPoista
  16. Oho, jänniä vinkkejä. Minullakin olisi kyllä päivissä helposti paljon lukuajaksi muutettavaa haahuilua.

    Taidan tutkia vähän tuota alkuperäistä blogia, kuulostaa sen verran mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  17. Voi ei! Minä en uskalla ottaa haastetta vastaan, kun kuitenkin lankean, olen niin huono näissä. Mutta tänään luin kirjan alusta loppuu, Taina Haahdin uusimman. Ensimmäinen hänen kirjansa, jonka olen koskaan lukenut. Minulle olisi nykyään saavutus, jos saisin luettua kirjan viikossa. Tiedän, että se on vain valinta. Taidan muutenkin olla hidas lukija, en pystyisi neljässä tunnissa lukemaan kirjaa, jollei se ole tosi lyhyt.

    VastaaPoista
  18. Mä en voi ottaa haastetta vastaan, kun eihän se ole mulle mikään haaste. :D Mä luen nytkin jo joka välissä ja se on mulle ihan normaalia lukea kirja päivässä.

    VastaaPoista
  19. Tämä on hauska. :) Luen mielestäni nykyisin liian vähän. Haluaisin lukea enemmän, mutta tuntuu, ettei aika vain riitä. Suurelta osaltaan siihen vaikuttaa bloggaaminen ja kirjablogien lukeminen, mutta tästäkään harrastuksesta en halua luopua - liittyyhän se lukemiseen. :)

    Facebookia luen kyllä, mutta siitäkään en halua luopua, sillä se on minulle tärkein väline pitää yhteyttä ystävieni kanssa nykyisin.

    Luen (osa-aika)työkseni, mutta siinäkin lukisin mielelläni nopeammin. Vapaalla aikaa jää lähinnä tällä hetkellä äänikirjoille ja sitten joskus viikonloppuisin saan hyvin aikaa lukea. Iltaisin luen yleensä jonkin verran, mutten juuri sängyssä, koska nukahdan heti. :) Telkkaria katson muuten vähän, mutta miehen kanssa pyritään katsomaan yhdessä leffoja, dokkareita ja sarjoja, ettei aina roikuta eri huoneissa omilla koneillamme tai yksin lukemassa.

    Lastenkirjoja tulee toki luettua vähintään yksi päivässä. :D

    Ja minäkin luen kyllä ruokaa laittaessani jne., mutta perhehälinään käyvät vain sopivan helppolukuiset kirjat. Ajattelemista enemmän vaativat täytyy säästää sinne myöhäisiltojen rauhallisiin hetkiin (meillä lapsetkin menevät vasta lähempänä kymmentä nukkumaan).

    Tulipa pitkä ja hajanainen kommentti. :D En osaa sanoa, osallistunko haasteeseen "virallisesti", mutta olen tosiaan muutenkin miettinyt sitä, etten nyt vain saa luettua niin paljon kuin haluaisin. (Tuntuu että lukunopeutenikin on hidastunut. Ehkä olen alkanut lukea tarkemmin tai pohtia enemmän lukemaani?)

    VastaaPoista
  20. Tessa: Nimenomaan haahuilua, sitä minullakin on ja olisi todellakin muutettavissa lukemiseen ;)

    Kirjailijatar:Minäkin olen jo niin tottunut tähän olosuhteiden myötä syntyneeseen malliin, että luen pätkissä. Olisikin hauska joskus kokeilla viikonloppu vaikka olla niin, että lukisin..lukisin..lukisin aina niin pitkään keskeytyksettä kuin jaksaisin.

    Velma: Sinulla on siis lukutoukalle oikein ihanan optimaalinen tilanne ;)

    Karoliina: Tuo on kyllä totta, että toisaalta myös netti/kirjablogit/Facebook ovat muodostuneet tärkeiksi eikä niitä halua korvata, mutta itsellä ainakin välillä tuntuu, että osan ajan voisi silti pyhittää siitä lukemiselle :)

    Tuo lukunopeuspointti on mielenkiintoinen, koska huomaan itse aina välillä lukevani jotenkin erityisen nopeasti ja toisaalta joskus mietin yksittäisiäkin lauseita kesken luvun pitkään, ns. makustelen :)

    VastaaPoista
  21. Huoh, olen tässä pari päivää surffaillut ihan liikaa netissä (lue: kirjablogeissa ja muilla kirjoihin liittyvillä sivuilla :), niin että seuraavat pari päivää voisin hyvin pyhittää lukemiselle! :)

    Minä olen lukenut saunassa, lentokenttien passijonoissa odotellessani, usein kokkaillessani, ja kuten Linneakin, olen hiljattain lukenut koiralleni ääneen. Luin sille Bukowskin runoja, mutta sitä ei kiinnostanut ja se vaihtoi huonetta! :D Se taitaa olla kesympien runojen ystävä, Bukowski on nääs aika ronski, myös runoissaan. :D

    VastaaPoista
  22. Sara:Minullakin on mennyt tällä viikolla aika tavalla aikaa netissä...

    Hih, taisi olla Bukowski tosiaan liian rajua koiruuden korville ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)