sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Emma Donoghue: Room

Emma Donoghue: Room
Picador 2010
Sivuja: 321

" Good night, Room," I say very quiet. " Good night, Lamp and Balloon."
" Good night, stove, " says Ma, " and good night, table."
I'm grinning. " Good night, Wordy Ball. Good night, Fort. Good night, Rug."
" Good night air, " says Ma.
" Good night, noises everwhere."
" Good night, Jack."
" Good night, Ma. And Bugs, don't forget the Bugs."
" Night-night, " she says, sleep tight, don't let the bugs bite."

Pieni-Jack on innoissaan, illalla vaatekaappiin nukkumaan mennessään hän oli neljä, ja aamulla Sängystä äidin vierestä herätessään jo viisivuotias. Niin, Jack ei ole ihan tavallinen poika, vaan erityinen poika erityisissä olosuhteissa. Jack asuu äitinsä, Man kanssa pienessä huoneessa, johon Ma seitsemän vuotta sitten joutui tullessaan siepatuksi. Väkivaltaisen miehen, Old Nickin vankina ja usein raiskatuksi tulleena Ma kuitenkin on onnistunut luomaan oman maailman tuohon pieneen, noin kolme metriä kertaa kolme metriä kokoiseen huoneesen. Jackin synnyttyä Man tärkein tavoite on kasvattaa Jack poikkeuksellisista oloista huolimatta niin hyvin kuin vain kykenee. Jackin ja Man maailma onkin aivan erityinen. Heidän päivänsä kuluvat itse keksimiään leikkejä leikkien, ruokaa laittaen, kirjoja lukien. Ne vähät huonekalut, jotka huoneessa ovat, edustavat varsinkin Jackille melkein kuin ystäviä, henkilöitä: Sänky, Matto, Vaatekaappi, Pöytä jne. Tärkein kaikista on kuitenkin TV, sillä siellä ovat kaikki ne muut, kuten seikkailija-Dora tai Paavo Pesusieni. Jackin maailmassa ei ole muita kuin hän, Ma, Huone ja Old Nick, joka toimittaa heille ruokaa sekä tulee joskus iltaisin Man viereen Sänkyyn. Silloin Jack sulkee Vaatekaapissa silmänsä ja laskee narahduksia, jotka kuuluvat Sängystä. Mikään muu kuin kaikki huoneessa tapahtuva ei ole todellista.

Toisinaan Ma on niin väsynyt, ettei jaksa nousta sängystä lainkaan ja silloin Jack urheasti pärjää itsekseen. Tosin enimmäkseen sellaisina päivinä hän istuu, koska yksin on kurja leikkiä hänen ja Man yhteisiä leikkejä. Yksin ei huvita hypellä huoneessa paikasta toiseen tai kirkua niin lujaa kuin jaksaa, pienestä katon rajassa olevasta ikkunan kaistaleesta ulospäin. Jack rakastaa Man kertomia tarinoita, kuten tarinoita Berlinin muurista tai prinsessa Dianasta. Yhdessä he laulavat TV:stä kuulemiansa Lady Gaga, Rihannaa ja Kanya Westiä, riimittelevät ja keksivät hassuja sanoja. Jackin ja Man maailma on sanoista rikas.

Jackin täyttäessä viisi Ma tajuaa, että ei voi enää salata Huoneen ulkopuolella olevaa maailmaa Jackilta ja kun Old Nick menettää työnsä, alkaakin Ma pelätä ettei elämä Huoneessa tule jatkumaan kauaa ennallaan. Ma alkaa pikku hiljaa kertoa Jackille elämästään ennen Huonetta ja ennen kaikkea maailmasta sen ulkopuolella. Alun innostuksen jälkeen kaikki se tuntuu monin tavoin hämmentävältä ja uuvuttavalta Jackista. Sinnikkäästi Ma kuitenkin jatkaa kertomista, sillä hänellä on suunnitelma, jonka avainasemassa on Jack.

I count my teeth but I keep losing count, nineteen, twenty-one, twenty-two. I am Prince Robot Super JackJack Mr. Five, I don't move. Are you there, Tooth? I can't feel you but you must be in my sock, at the side. You're a bit of Ma, a little bit of Ma's dead spit along with me.
I can't feel my arms.

Luin kirjasta Booksyn blogista ja innoistuin heti. Ihana ystäväni tilasikin kirjan minulle ulkomailta jo kesällä, mutta vasta nyt sitten lopulta sain tartuttua kirjaan. Room on todellakin erikoinen, kiehtova ja samalla aikaa hieman ahdistava mutta kuitenkin niin toiveikas ja kaunis. Donoghuen ratkaisu laittaa viisivuotias Jack tarinan kertojaääneksi toimii huikean hyvin. Jackin kautta lukijalle avautuu niin erityinen oma maailma äidin ja pojan välillä, ettei voi kuin välillä pyyhkiä silmäkulmiin pyrkiviä kyyneleitä ja välillä nauraa. Jackin ikäiselle ominainen ihana optimistisuus yhdistettynä kuitenkin Huoneen luomaan vääristyneeseen maailmankuvaan on paikoin hämmentävä, sillä Jackin havaintojen taustalta paistaa monesti asiat, jotka kauhistuttavat aikuista. Jackin äidin kohtalo on sydäntä riipaiseva, mutta samalla aikaa toiveikas, koska kaikesta huolimatta hän on pystynyt luomaan Jackille lapsuuden niissä olosuhteissa. En halua kauheasti paljastella kirjan käänteitä, mutta pidin valtavasti siitä, miten Donoghue ns. laajensi kirjan puolivälin tienoilla tätä maailmallakin tunnettua ilmiötä, kun joku joutuu siepatuksi ja asumaan pienessä tilassa vuosikausia sieppaajansa armoilla. Donoghue kun ei keskity vain siihen, mitä tapahtuu Huoneessa, vaan myös sen jälkeen.

Roomista ovat kirjoittaneet myös Zephyr sekä Miia, hekin ovat pitäneet kirjasta. Ilokseni huomasin Tammen kevään 2012- katalogista, että Roomin käännös, Huone ilmestyy jo tammikuussa. Mietin ennen kuin tartuin Roomiin, että odottaisinko kuitenkin käännöksen ilmestymistä, sillä vaikka luen ja puhun sujuvasti englantia ja tänä vuonna luin ekan englanninkielisen romaanin, silti näköjään kynnys tarttua muuhun kuin käännökseen on suuri. Mutta onneksi tartuin, sillä nyt alan vihdoin uskoa, että pystyn lukemaan myös englanniksi aika lailla siinä missä suomeksikin. Roomhan on sinällään aika kiehtova kirja lukea alkukielisenä, sillä Jackin käyttämä kieli on paikoin erikoista, kuitenkaan olematta vaikeaselkoista missään määrin. Room on erityinen tarina erityisestä pojasta erityisissä olosuhteissa ja se tulee melkein iholle, tekee hetkittäin oman olon suorastaan klaustrofobiseksi, mutta jättää silti sydämeen lämpimän tunteen, että toivoa ei koskaan kannata menettää. Samalla Room on kipeän kaunis pienen pojan kasvutarina.

Jack, Jack, the piper's son,
Steal a pig and away he run.

Room antaa yhden pisteen myös Totally British-haasteeseen! Kirjalla on muuten myös omat jännät nettisivut, käykäähän kurkkaamassa Roomiin!

4/5

11 kommenttia:

  1. Ihana kun olet nyt lukenut englanniksi kirjoja, minunkin pitäisi yrittää kunnolla, eikä lukea vain käännöskirjoja tai kotimaisia. Sarjakuvaromaaneja luen englanniksi, mutta niissä usein kieli voi olla puhekielistä ja teoksesta riippuen hankalaakin, koska tilanpuutteen vuoksi puhetta täytyy lyhentää.

    Room kiinnostaa, vaikka mietin, että kuinka ahdistava lukukokemus se lopulta on. Ainakin kirjabloggaajille teos on maistunut.

    VastaaPoista
  2. Mietin samaa kuin Hanna eli kuinkahan ahdistava lukukokemus tämä olisi. Silti kiinnostaa kovasti, kerrot niin mielenkiintoisesti.

    Kiitos kun mainitsit tuosta Jackin omalaatuisesta kielestä, nyt tiedän lukea tämän englanniksi. :)

    VastaaPoista
  3. Hanna ja Linnea: Vaikka tässä on toki niissä olosuhteissa ja Jackin äidin kokemuksissa ahdistavia juttuja ja piirteitä, niin tämä ei ole silti mitenkään erityisen ahdistava kirja kuitenkaan. Jackin ihana valoisa lapsekas luonne ja toisaalta Man luoma oma maailma huoneessa ovat sellaisia, että niistä lukiessa tulee hyvä mieli. Donoghue kirjoittaa Jackin kautta niin hyvin tarinaa, ettei ala ahdistaa liikaa ;)

    Pakko kyllä varmaan ainakin kirjastossa selailla sitten tätä käännöstä, koska kiinnostaa miten suomentaja on osannut välittää nuo tietyt jutut tekstissä!

    VastaaPoista
  4. Jopas, tämä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta! Taidan odotella käännöstä, mutta pysyn innokkaana.

    VastaaPoista
  5. Niin kuin tiedät, minäkin aion lukea tämän ihan pian (ennen käännöksen ilmestymistä, kun se nyt omassa hyllyssä jo englanniksi on, mutta hienoa, että käännöskin tulee). Tulen lukemaan juttusi sitten tarkemmin, sillä en halua tietää tästä paljon etukäteen, mutta sen verran kurkin, että pidit kirjasta ja että lukeminen englanniksi sujui taas hyvin. Hienoa! <3

    VastaaPoista
  6. Minäkään en lukenut arviotasi kunnolla koska kirja on minulla juuri kesken, mutta huomasin että sinäkin pidit kirjasta kovasti. Sama täällä. :) Palaan tähän kunhan saan kirjan luettua loppuun ja oman postaukseni kirjoitettua...

    VastaaPoista
  7. Room on ollut minunkin kuvitteellisella lukulistallani jo jonkin aikaa, vaikken ole kirjaa vielä hankkinut. Ilahduin kun huomasin sen ilmestyvän käännöksenä, mutta minuakin houkuttaisi kyllä lukea tämä juuri englanniksi. Moni on kehunut Donoghuen kieltä.

    :)

    VastaaPoista
  8. Olipas ihanaa että tykkäsit tästä! Oikein tulin iloiseksi! =)

    VastaaPoista
  9. Suketus: Tässä on niin hieno tarina, että uskon kyllä vahvasti käännöksenkin olevan hyvä vaikkei kääntäjä olisi kaikkia kielellisiä juttuja mukaan siihen tuonutkaan. Pakko kyllä itsekin jossain määrin siihen sitten tutustua!

    Karoliina: Pitäisikin pian ottaa joku muu alkukielinen kirja luettavaksi, niin pääsisi niiden suhteen ns. vauhtiin ;) Jodi Picoultilla on esimerkiksi monia kirjoja, joita ei Karisto kuitenkaan ole kääntänyt suomeksi.

    Sara: Hei hassua, että melkeinpä samaan aikaan tätä lueskeltiin! Odotan innolla siis arviotasi piakkoin!

    Katja: Olisi kiva kuulla sinunkin ajatuksia tästä!

    Booksy: Kyllä, tykkäsin ja kovasti :)

    VastaaPoista
  10. Kiva että pidit tästä!

    Minulle Room oli järisyttävä kokemus. Luultavasti siksi, että vaikka olin vilkuillut aiempia arvosteluja, olin onnistunut välttymään juuri siltä tiedolta, miksi Jack ja Ma asuvat Huoneessa. Jotenkin se, että sain asioita tietooni samaan tahtiin Jackin kanssa, tuntui huikealta.

    Ja vielä hatunnosto sille, että luit englanniksi :) Huomaan itse ihan saman, että vieraskielisiin kirjoihin on joskus vaikeampi tarttua, vaikka kiinnostus olisikin kova.

    VastaaPoista
  11. Maija: Room on kyllä hieno lukukokemus ja varsinkin jos sen voi lukea ihan ns. puhtaalta pöydältä, vau!

    Pitäisikin hankkia pian itselle joku todella kiinnostava teos alkukielisenä odottamaan ja tarttua siihen pian, niin siten se kynnys varmaan madaltuisi koko ajan vaan lisää.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)