tiistai 6. joulukuuta 2011

Austin Wrigth: Tony & Susan

Austin Wright: Tony & Susan
Alkuteos: Tony & Susan 1993
Kustantaja: Avain 2011
Suomentanut: Mari Janatuinen
Kansi: Satu Ketola
Sivuja: 386

Se ilkeä, tunnistamaton hirviö, jonka hän muistaa olleen mielessään ennen kuin ryhtyi lukemaan - onko kirja saanut sen vaipumaan uneen? Jatka vain lukemista. Kappaleita ja lukuja yksinäisellä, öisellä valtatiellä.

Keskiluokkaisen elämän harmaaseen vaippaan itsensä kietonut Susan Morrow saa hyvin yllättävän yhteydenoton nuoruuden aikaiselta aviomieheltään Edwardilta: voisiko Susan lukea hänen käsikirjoituksensa ja kommentoida sitä? Susan on hämillään, sillä hän ei ole varma, haluaako hän herätellä millään tavoin muistoja parikymmentä vuotta sitten tapahtuneista ajoista, kun hän lopulta erosi Edwardista. Käsikirjoitus lojuu tovin pöytälaatikossa, kunnes Susanin aviomies Arnold lähtee muutaman päivän työmatkalle ja Susan päättää lukea, mitä Edward oikein on kirjoittanut. Yön eläimet- tarinan päähenkilö, matematiikan professori Tony muistuttaa häkellyttävän paljon Susanin mielessä Edwardia, tai ainakin sitä miestä, mikä Edward oli parikymmentä vuotta sitten.

Yön eläimet -tarinassa Tony matkustaa vaimonsa Lauran ja tyttärensä Helenin kanssa autolla kohti kesähuvilaansa Mainessa. Helen saa päähänsä, että he voisivat ajaa koko yön sen sijaan, että yöpyisivät välillä motellissa. Kun Tony näkee peruutuspeilissä takana ajavan auton valot, hän ei tiedä, millaiseen traagiseen tapahtumien ketjuun he ovat joutumassa.

Kun Tony Hastings näki vaimonsa Lauran kaatuvan, kun hän kuuli tämän huudahtavan järkytyksestä ja tuskasta yksityisellä äänellä, jonka Tony niin  hyvin tunsi, kun hän näki Lauran maassa laskoshousuissaan ja tummassa puserossaan ja katsoi tämän kääntyvän vaivalloisesti ylös noustakseen, Tony ajatteli, että nyt tapahtuu jotakin pahaa, äärimmäisen pahaa, tämä on kuin uutinen, joka kertoo sodan puhjenneen. Ikään kuin hän ei olisi koskaan aiemmin koko onnekkaassa elämässään tiennyt mistään todella pahasta.

Susan tempautuu Edwardin käsikirjoitukseen, halusipa tai ei, voimallisesti mukaan. Lukiessa hän tuntee selittämätöntä pelkoa jostain syvemmästä pinnan alla, sekä samalla käy sisäistä monologia siitä, mitä Edward oikein tarinallaan haluaa kertoa ja kenelle. Onko Tony todella kuin Edward ja onko Edward käyttänyt tarinassa heidän yhteisiä muistojaan. Yön eläimet saa Susanin pohtimaan niin menneisyyttään kuin erityisesti nykyistä hetkeä: elääkö hän todella sitä elämää mihin kuvitteli parikymmentä vuotta sitten sitoutuvansa?

Tony & Susan on jo edesmenneen kirjailijan Austin Wrightin alunperin 1993 julkaisema trilleri, joka sittemmin julkaistiin alkukielisenä myös 2010. Tämä on odottanut minulla hyllyssä jo pari kuukautta enkä jostain syytä alkuinnostuksen jälkeen ole saanut tartuttua tähän ennen tätä. Kaipasin loisteliaan Jonathan Franzenin Vapauden tarjoaman lukukokemuksen jälkeen jotain täysin erilaista. Yleensä dekkarit/trillerit sopivat siihen tarpeeseen hyvin ja siksi Tony & Susan tuntui nyt juuri oikealta kirjalta. Ja sitä se olikin, sillä pitkästä aikaa luin erikoisen, kiihkeätempoisen ja älykkään trillerin! Tony & Susan on erityisen vahva kaksoistarina, sillä yleensä se tarina tarinan sisällä on, ainakin niissä kirjoissa joita olen lukenut, vahvempi ja kiinnostavampi. Jopa niin, että on vaikea keskittyä sitten siihen ensi-sijaiseen tarinaan. Tässä oli nerokasta se, että Yön eläimet on todellakin nopeatempoinen ja jännittävä tarina, kun taas Susanin osuudet rauhoittavat lukijan hetkeksi pohtimaankin. Tämä trillerin tematiikka on ehkä jopa vahvempaa, mitä gengren kirjoissa yleensä, sillä se käsittelee aika isoja asioita: elämän mielekkyys, menneisyyden muistot, tragedia, kosto ja oikeus. Tietyllä tapaa Susanin silmin luodataan modernin nyky-ihmisen ahdistusta valmiiksi mietityssä elämässään, kun on tavallaan jo kaikki; perhe, työ, koti...mutta sitten kuitenkin jokin jäytää sisintä. Tony & Susan on monitasoinen ja nokkela trilleri, jonka parissa on helppo erityisesti tämän gengren ystävien viihtyä. Oman kiehtovan lisän kirjaan toi se, miten Wright käsittelee Susanin ja kaksoistarinan lukemisen kautta yleensä lukemista ja kirjoittamista. Se herättelee kysymyksiä, miksi tai kenelle kukakin kirjoittaa ja erityisesti mitä lukija itse kuvittelee lukemisestaan kulloinkin saavansa irti.

Kurkatkaa myös Mari A..n arvio kirjasta, täältä!

3/5

7 kommenttia:

  1. Kiitos tästä! Tämä odottaa minulla yhä hyllyssä ja katsotaan saisko tämän ensi vuonna luetuksi :)

    VastaaPoista
  2. Mä taisin lukea tämän silloin pari kuukautta sitten.

    Kirja oli tosi nopealukuinen ja kiinnostava omalla tavallaan.

    VastaaPoista
  3. Mäkin juuri tänään selailin tätä, mutta ajattelin, että jospa vaikka jouluna. Pian kuitenkin. :)

    VastaaPoista
  4. Jostain syystä tämä teos on mennyt minulta vähän ohi. Arviosi herätti kiinnostuksen, luulen kyllä että minäkin pitäisin tästä kirjasta! Lisätäänpäs tämäkin kilometrin mittaiseen tbr-listaan! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos arviostasi, sillä kirja on ollut mulla luettavien listalla, mutta en ole vain ehtinyt tarttua siihen. Kaksoistarina kiinnostaa ja luen tämän kyllä joululomalla. :)

    VastaaPoista
  6. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, vähän erikoiselta. Tämän voisin laittaa harkintaan.

    Sähläsin Bloggerin kanssa ja kirjauduin pois lukijoistasi. No, kirjauduin takaisin, ihan ihmeellisen kuvan kera. Täällä ollaan kuitenkin !

    VastaaPoista
  7. Morre: Tämä on kyllä aika nopealukuinen, joten laitahan kirjapinoon ensi vuonna ;)

    Mari A.: Tämä oli ainakin näin tämän genren ystävän näkökulmasta oikein kelpo tarina!

    Jenni:Suklaata siihen kaveriksi ja eikun lukemaan ;)

    Sara: Minunkin tbr-pino on kyllä jo luvattoman pitkä..mutta aina sille vaan tulee uusia lisää!Tosin nykyään lista on minulla ns. päässä, en ole enää aikoihin jaksanut kirjoittaa muistiin mihinkään. Luotan, että kyllä ne suurin osa aikanaan tulevat kohdalleni tavalla tai toisella :)

    Hanna: Oli kyllä oikein toimiva rakenne tässä kaksoistarinassa!

    Petriina:Hih, välillä bloggerkin kyllä säätää omiaan :) Kiva kun kirjauduit takaisin!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)