Hugh Howey: Siilo

Hugh Howey: Siilo
Kustantaja: Like 2013
Alkuteos: Wool (2013)
Suomentanut: Einari Aaltonen
Sivuja: 573
Mistä minulle: Oma ostos

Solo osoitti Juliettea. Sitten omaa rintaansa. " Me olemme jyviä", mies sanoi. " Tämä on siilo. Meidät laitettiin tänne pahan päivän varalle."
" Ketkä ? Ketkä laittoivat meidät tänne? Minkä pahan päivän varalle?"
Solo hymähti." Mutta se meni mönkään." Mies pudisti päätään, sitten hän istahti lattialle ja tihrusti kookkaan kirjan kuvia. " Jyviä ei voi jättää näin pitkäksi aikaa oman onnensa nojaan", hän sanoi. " Tällä tavalla pimeään. Ei."

Tuntemamme maailma on tuhoutunut jättäen jälkeensä vain jättimäisen siilon, jonne ihmiskunnan viimeiset rippeet ovat muodostaneet oman pienen yhteiskuntansa. Yli satakerroksinen portaikkokompleksi muodostaa tarkoin hallitun oman maailmansa, jossa jokainen tietää paikkansa ja tehtävänsä. Harva kuitenkaan tietää, miten maailma tuhoutui ja miten siilon ensimmäiset asukkaat aikanaan sinne päätyivät. Ne tiedot kuuluvat asioihin, joista ei siilossa puhuta, joita ei kyseenalaisteta. Yksikin väärä, siilon järjestyksen tai ylipäätään olemassaolonkin kyseenalaista sana, ja edessä saattoi olla varma kuolema, puhdistustuomio. Kaikki toiminta tähtää vain siihen, että siilo asukkaineen pysyy tiukasti hallinnassa ja elämä jatkuu. Siilo jakautuu kolmeen osaan, joista ylimmässä asuvat ns. paremmat ihmiset, jotka pääsevät nauttimaan muiden siilolaisten aherruksesta mm. hyvän ruoan sekä sinällään ruman mutta kuitenkin halutun ulkonäkymän merkeissä. Keskitasolla puolestaan aherretaan mm. viljelyn ja ruoan tuottamisen parissa, ja siellä sijaitsee myös IT-osasto, josta käsin hallittiin monia siilon asioita, myös pelottavan puhdistustuomion täytäntöönpanemista. Siilon pohjalla, ns. syvätasolla pidetään huolta siitä, että koneistot pysyvät käynnissä, öljyä riittää. Mustine kynnenalusineen syvätasolaiset saattoivat vain kuvitella ylätason ihmisten arjesta. Siilon jättimäisen, kerrostuneen maailman järjestystä ylläpitämään on valittu aikanaan pormestari Jahns, joka onkin suoriutunut moitteettomasti tehtävässään. Nyt kuitenkin Jahns on hankalan tehtävän edessä, sillä aikaisempi seriffi, Holston, oli vaimonsa tavoin päätynyt puhdistustuomion myötä kuolemaan; jälleen yhdeksi ikävistä näyistä ylätason ikkunoista. IT-osastolla on oma ehdotuksensa Holstonin tilalle, mutta Jahnsilla on omat syynsä valita tehtävään kaikkien yllätykseksi syvätasolainen, mekaanikkonainen Juliette. Lannistumaton, rehellinen ja lahjomaton Juliette, Jules, joutuukin syvätason pimeästä, koneiden paukkeen täyttämästä maailmastaan keskelle jotain sellaista, mikä järkyttää ja ravistelee siilolaisten elämää, kyseenalaisten lopulta kaiken.

Hänen saappaansa sujahti ulos raosta, ja sitä seurasi toinen. Sitten Juliette astui maailmaan ja aikoi vakaasti jättää sen omilla ehdoillaan. Hän näki sen ensimmäistä kertaa omilla silmillään, ja vaikka niiden edessä olikin pieni, kahdeksaan tuumaa leveä ja kaksi tuumaa korkea ruutu, yhtäkkiä kaikki valkeni hänelle.

Hugh Howeyn Siilo herätti kiinnostukseni heti sen ilmestyttyä ja hankinkin sen aika pian hyllyyni. Loppuvuoden työkiireiden myötä olen säästellyt erityisesti muutamia kirjoja tähän jo rauhallisempaan joulun ja vuodenvaihteen aikaan, Siilo oli yksi niistä. Siilon syntyhistoria on aika kiehtova, sillä alunperinhän Howie julkaisi Siilon vain sähköisessä muodossa ja novelleina. Valtavan suosion saanut Siilo päätyi kuitenkin mm. meidän käännöskirjamarkkinoille lukijoita ihastuttamaan. Siiloa on verrattu mediassa Collinsin Nälkäpeliin. Tietyllä tapaahan niissä on paljonkin samaa tunnelmaa, molemmat ovat vahvoja dystopioita, tarinoita henkiinjäämistaisteluista. Pidin Nälkäpelistä todella paljon ja Siilo ei senkään suhteen tee poikkeusta. Sanoisin silti, että Siilo on Nälkäpelin älykkäämpi isoveli. Howien luoma maailma Siilosta ja sen ihmisistä on niin tarkkanäköinen ja älykäs, että sitä lukiessa ei voi olla vaikuttumatta. Tällaiset ns. suljetun tilan tarinat osuvat ainakin minun lukuhermoon lujaa. Ja kun siihen lisätään vielä dystopian luonteenomaisuus, ollaan aika täydellisen genrensä edustajan äärellä. Siinä missä itse siilo on kerrostunut, on myös tarina sitä. Hyvin erilaiset, kehittyvätkin henkilöhahmot luovat tarinaan oman vahvan sävyn yhdistettynä jännittävään tarinaan, yhdenlaiseen versioon tulevaisuuden uhkakuvista. Ei Siilo ihan "virheetön" toki lukukokemuksena ollut minulle, paikoin koin yhden ns. rakkaustarinan vähän pateettisena lisänä, mutta kokonaisuudessa se oli lopulta vain pieni pisara. Toisaalta taas toisen parin kohdalla tuo tunteellisuus oli luontevaa, uskottavaa ja aika ihanaakin. Kaiken kaikkiaan siilo tarjosi minulle äärimmäisen nautinnollisen, jännittävän ja sykettäkin nostavan lukukokemuksen!

Siilosta lisää juttua esimerkiksi Pihin naisen elämää- blogissa, josta löytyy lisää linkkejä muiden bloggaajien Siilo-postauksiin!

PS: Kiitokset kaikille Seitsemän sarja -sarjishaasteeseen osallistuneille! Kaikkien haasteen suorittaneiden/postaukseen siitä tuloksensa/linkin 31.12 jättäneiden kesken arvon ensi viikolla 30e arvoisen kirjakauppalahjakortin, joka todellakin menee siis omasta pussistani ;) Lisäksi arvon osallistuneiden/siitä postaukseen ilmoittaneiden kesken sarjakuvapalkinnon.

Tarkoitus olisi myös piakkoin pistää pakettiin lukuvuotta 2013 ja kohtahan meillä on tulossa omat kirjabloggaajien Finlandiat/Globaliat jne myöskin. Työtahti ainakin nyt loppuvuoteen verrattuna helpottaa, joten luvassa myös useammin postauksia luetuista kirjoistakin.