maanantai 30. kesäkuuta 2014

Julie Berry: Kunnes kerron totuuden

Julie Berry: Kunnes kerron totuuden
Kustantaja: Tammi 2014
Alkuteos: All the truth that's in me
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Sivuja: 288 (ennakkokappale)
Mistä minulle: Kustantajalta

Ajattelin, että pimeässä minä voisin olla sinulle kuin kuka tahansa tyttö. Mekkoni alla minulla ei ole mitään hävettävää.
Ajattelin, että jos tietäisit, saattaisit katsoa minua tarkemmin, taivuttaa ajatuksesi minun puoleeni nähdäksesi, kimpoaisivatko ne heti takaisin vai jäisivätkö aloilleen. 
Mutta sinä et tiedä.
Etkä koskaan saa tietää.
Sillä minua on kielletty kertomasta.

Joskus ennen, kauan sitten, pienessä Roswellin kaupungissa tapahtuu jotain järkyttävää; kaksi nuorta tyttöä katoaa. Ystävyksistä toinen, Lottie, löytyy myöhemmin vedestä kuolleena kun taas toinen, Judith, palaa takaisin kotiin kahden vuoden poissaolon jälkeen. Kaikki tahtoisivat palavasti kuulla Judithilta, mitä heille oikein tapahtui, mutta Judit ei pysty kuin vaikenemaan. Se joku, joka piti häntä kaksi vuotta poissa kotoaan, on leikannut häneltä kielen. Roswelliläisten silmissä Judith muuttuu kielettömänä suorastaan hylkiöksi, jonka epäillään kärsineen myös järjen menettämisesti. Mutta vaikka Judithin ääni on vaiennettu, hänen mielensä laulaa senkin edestä. Edes vahvat tunteet nuoruudenihastusta Lucasia kohtaan eivät ole kuolleet.

Kahdessa vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua muiden elämässä paljon. Lucas on menossa naimisiin, ihmiset ovat tahoillaan jatkaneet elämäänsä. Judithin vahvat tunteet eivät kuitenkaan ota laantuakseen, mutta hän ymmärtää paikkansa, ja kaipaa Lucasta hiljaa kaiken taustalla, tarkkaillen. Judithin äiti ei pysty hyväksymään mykkää tytärtään ja haluaa tämän olevan muiden silmissä äänettömyytensä lisäksi huomaamaton, näkymätön. Mutta sitten kaupungin turvallisuus on uhattuna Vanhamaalaisten tehdessä hyökkäystä Roswelliin ja Judith huomaa olevansa tilanteessa, jossa hänen on tehtävä itsensä enemmänkin kuin näkyväksi.

Minä en usko ihmeisiin, mutta kun hätä on suurin, tytön täytyy tehdä joskus ihmeensä itse.
Vaikka hän silloin joutuisikin värväämään apuun paholaisen.

Kunnes kerron totuuden on amerikkalaisen Julie Berryn ensimmäinen romaani, joka on suunnattu niin nuorille kuin aikuisille. Aikaisemmin hän on julkaissut kuusi lastenkirjaa. Aloin kieltämättä lukemaan kirjaa sekä mielenkiinnolla että vähän normaalia kriittisemmin silmin, sillä mietin miten kirja tavoittaa sekä nuoren että aikuisen lukijan. Berryn ratkaisu kertoa tarinaa Judithin näkökulmasta ja paikoin ikäänkuin päiväkirjamaisesti kaappasi ainakin minut sujuvasti tarinan maailmaan aikalailla jo ensi sivuilta. Judithin vahva luonne ja toisaalta voimakkaat tunteet välittyvät niin todentuntuisesti että ne tulevat kiinni omaankin sydämeen, pakahduttamaan. Judith ei ole kuitenkaan ainoa kiinnostava henkilö tarinassa vaan Berry kyllä marssittaa mukaan useita henkilöitä joista lukijana haluaa kuulla lisääkin. Keskiössä vuorottelevat niin nuori rakkaustarina kuin toisaalta koko kaupunkia ravisutteleva tragedia, mysteeri vailla ratkaisua. Tarina ei sinällään ole kirjallisessa mielessä mikään kovin uniikki tai ravisutteleva, mutta lukukokemuksena se solahti minun sydämeen ja herätti tunteita, viihdytti, kosketti. Nautin sen lukemisesta alusta loppuun enkä edes kaivannut tähän mitään syvempää tai ns. aikuismaisempaa maailmaa. Ennenkaikkea se muistutti minua siitä, miksi aikuistenkin kannattaa lukea nuortenkirjallisuutta. Laadukas nuortenkirjallisuus tarjoaa hyvän lukukokemuksen siinä missä aikuistenkin, mutta omalla erilaisella tvistillään, ripauksella sitä suloista naiiviutta, joka aikuisena on hautaunut jonnekin arjen ja velvotteiden alle.

3 kommenttia:

  1. Minut tuo romaani kietoi niin pauloihinsa että odotan ilolla sitä päivää kun voin lukea sen uudelleen. Ihana lukukokemus.

    VastaaPoista
  2. Luin itse Hunterin Etsijät Isokarhujärven. Luin sen nuorten fantasiana. Aikomus on lukea kaikki osat. Loppujen lopuksi se oli erittäin suositeltava kirjasarja. Siinä oli paljon, aikuinen ymmärtää sen paljon laajemmin.

    VastaaPoista
  3. Kiinnostavan oloinen kirja ja hyvä jos toimii myös aikuiselle lukijalle :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)