Kate Morton: Hylätty puutarha

Kate Morton: Hylätty puutarha
Kustantaja: Bazar 2014
Alkuteos: The Forgotten Garden (2008)
Suomentanut: Hilkka Pekkanen
Sivuja: 669
Mistä minulle: ennakkokappale kustantajalta

Ikivanhojen, kyhmyisten köynnösruusujen muodostaman lehväholvin ali kulki kivipolku. Lämpötila laski, kun he astuivat puutarhaan. Yleisvaikutelma oli pimeä ja synkkä. Ja hiljainen, oudon, liikkumattoman hiljainen. Lannistumattoman merenkin pauhu tuntui vaimenevan siellä. Oli kuin kivimuurin ympäröimä alue nukkuisi. Odottaisi jotain, jotakuta, joka herättäisi sen.

On vuosi 1913 ja pieni Nell-tyttö seisoo piilossa laivan kannella, odottaen naista joka lupasi pitää hänestä huolta. Naista, kirjailijatarta, ei kuulu ja laiva lähtee Englannista kohti Australiaa. Nell päätyy Australiaan mukanaan vain päällänsä olevat vaatteet ja pieni sievä matkalaukku. Melkein vuosisata myöhemmin on Nell tullut lopulta matkansa päähän ja häntä hyvästelemässä sairaalassa on hänen rakas tyttären tytär Cassandra, jonka hän aikanaan otti omien siipiensä suojaan. Viimeisinä hetkinään vaiettu menneisyys alkaa palata Nellin mieleen ja hän muistelee asioita joista Cassandralla ei ole aavistustakaan.

Miksi isoäidin päässä nyt elämän lopulla soivat kauan sitten kadonneiden ihmisten äänet? Oliko aina niin? Tarkastelivatko kuoleman äänettömään alukseen matkalipun saaneet aina laitureita nähdäkseen kauan sitten pois menneiden kasvoja?

Kun Nell lopulta nukkuu pois ja tulee perinnönjaon aika, Cassandra joutuu hämmentävän tilanteen eteen. Nell on kaiken muun lisäksi jättänyt hänelle Englannissa sijaitsevan talon puutarhoineen. Cassandra ei ole koskaan aikaisemmin kuullut, että Nellillä olisi ollut mitään kytköksiä Englantiin ja hänellä on siellä ollut jopa talo. Vähitellen Cassandralle alkaa valjeta, miten suuri mysteeri Nellin elämään onkaan liittynyt ja hänen on pakko matkustaa Englantiin selvittääkseen lisää Nellin historiaa ja nähdäkseen perimänsä talon. Aukenevatko vuosikymmeniä piilotettuina olevat salaisuudet, pystyykö Cassandra itse kohtaamaan omat kipupisteensä ja avautumaan uudelleen elämälle? Kuka oli tuo kirjailijatar, jota pieni Nell turhaan odotti laivan kannella? Mysteerin harsoon kietoutunut nainen, joka oli ikuistettu tauluihinkin. Oliko hän avain Nellin kohtalossa?

Morton on tuonut tarinaan useamman eri henkilön, joiden kautta lukija matkaa ajasta ja paikasta toiseen. Välillä ollaan nykyajassa Cassandran silmin, välillä 1900-luvun alussa Nellin äidin tai mystisen kirjailijattaren silmin kun taas vahva osa tarinaa on ajanjaksot suoraan Nellin elämästä aina lapsuudesta vanhuuteen. Rakenne on kieltämättä haasteellinen, mutta Morton on osannut asettaa sanansa siten, että minä koin mukana pysymisen helppona ja miellyttävänä.

Kate Mortonin Hylätty puutarha on kuin unenomainen, kiehtova nojatuolimatka läpi vuosisadan. Se koukuttaa, koskettaa ja ennen kaikkea viihdyttää niin perinpohjaisesti että lukemisen jälkeen jää ikävä kirjan tunnelmaan ja maisemiin. Hylätty puutarha tarjoilee hurmaavaa englantilaista sukusaagaa mysteerin kera, ripauksella keijukaisia ja maagista luontoa. Ihana niin 1900-luvun alun kuin 2000-luvun englantilainen kartanomiljöö, jossa ihminen voi vaikka eksyä puutarhan labyrinttiin. Monitasoinen juoni näyttää pala palalta lukijalle hienon tarinan, jossa jokaisella asialla on paikkansa. Ihastuin muutama vuosi sitten Mortonin Paluu Rivertoniin ja sen jälkeen olenkin odottanut kieli pitkällä uutta käännöstä Mortonilta. Odotukseni tämän uusimman suhteen olivat siis sangen kovat. Vaikka luin kirjaa aika monessa pätkässä, välissä jopa parin viikon paussi, joka kerta kun palasin kirjan pariin, tempauduin välittömästi sen ihanaan maailmaan. Hylätty puutarha lunasti odotukseni ja kuten olen näköjään jo todennut Paluu Rivertonista, on tämäkin lukuromaanien ehdotonta aatelia.

Kommentit

  1. Minulla on tämä nyt kesken ja pidän kovasti. Itse asiassa taidan pitää tästä enemmän kuin Paluusta Rivertoniin, mutta lukemista on vielä jäljellä. On ihanaa uppoutua tähän juuri nyt. (Tai ei siis nyt, mutta illalla taas. ;))

    VastaaPoista
  2. Minäkin pidin tästä kovin. Tämä oli siis ensimmäinen lukemani Morton. Se Riverton jäi kesken ja melkein traumatisoiduin siitä, koska en ole sen jälkeen uskaltanut tarttua Mortoniin (aikeissa kyllä olen).

    Vähänkös muuten kiva, jos Katja tuossa yläpuolella päätyy pitämään tästä enemmän kuin Rivertonista: sitten joku olisi kanssani samaa mieltä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, olen aika varma että päädyn. :) Riverton ei ollut ihan oma kirjani.

      Poista
  3. Morton on minulle aivan uusi tuttavuus, mutta tämä tekstisi herätti mielenkiintoni niin, että pakko on kirjailijaan tutustua. :)

    VastaaPoista
  4. En ole koskaan kuullut kirjasta tai kirjailijasta, mutta kuulostaa aivan ihanalta! Tämä pistetään lukulistalle!

    VastaaPoista
  5. Oi! En tiennytkään, että Mortonilta on tullut uusi suomennos, mutta arvostelusi luettuani lähes hypin innosta. Rakastin Paluu Rivertonia ja nyt on pakko saada tämäkin uutuus hyppysiini =D

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana kirja! Hienoa, että se on suomennettu. Luin tämän aikanaan englanniksi, ja pidin enemmän kuin Rivertonista. Suosittelen lämpimästi!

    VastaaPoista
  7. Mielettömän hyvän tunteen tuo lukeminen jätti. Pitääkin lisätä sinun linkki.

    VastaaPoista
  8. En ole vielä Mortonia lukenut, mutta tämä kirja kuulostaa ihanan houkuttelevalta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)