Lukutoukan löytöretket


Kävin viime viikolla pitkästä aikaa kiertelemässä parilla kirpputorilla kirjoja katselemassa. Minulle se on suoranaista terapiaa tehdä kirjalöytöjä kirppareilta ja divareista. Mielessäni on toki usein tiettyjä kirjoja tai ainakin kirjailijoita, joiden kirjoja erityisesti etsin, mutta enimmäkseen olen kirjallisella löytöretkellä toisten vanhoja tai lukemattomiakin kirjoja hypistellessäni. Viime viikon saalis onkin sangen erikoinen ja ajattelin esitellä sen täälläkin.

Lionel Shriverin Poikani Kevin on yksiä kestosuosikkejani. En ole kuitenkaan lukenut häneltä muuta, sillä olen jotenkin pelännyt, että ne muut eivät vain voi olla niin hyviä kuin Poikani Kevin ja olen vähän sen suuntaisia arvosteluja välillä lukenut. Kirjavan Kammarin Karoliina luki äskettäin Kaksoisvirheen ja tykkäsi, joten kun näin Kaksoisvirheen kirpparilla 3 euron hintaan, se tarttui heti mukaani. Sitä ennen aion kuitenkin lukea jo blogeissakin kehuja saaneen Shriverin uusimman, Jonnekin pois.

Benjamin Spockin Järkevää lastenhoitoa  (1945, suomennettu painos 1975 pohjautuu vuonna 1968 Spockin uudistamaan laitokseen) on ollut kansainvälinen menestysteos vuosikymmenestä toiseen. Nykyään se on lähinnä ehkä kiehtova, joskin huvittava aikamatka 1940-1960 -luvun silloin vallitseviin kasvatusmetodeihin. Kirjassa on todella paljon tietoa lapsen kehitykseen liittyen, mitkä pitävät yhäkin paikkansa. Lastenlääkärinä-, ja lääkärinä toiminut Spock kertoo perusteellisesti niin vanhemmuuteen liittyvistä haasteista kuin vauvanhoidosta tai lapsen kehityksestä aina murrosikään asti, sairauksia unohtamatta. Moni asia on kuitenkin nykyään toisin, ja niinpä lukiessa Spockin kehoitusta ostaa vauvalle valmiiksi tusinan verran tutteja, tai varoitusta olla näyttämättä kuinka lapsen kakka pudotetaan potasta pönttöön, naurattavat. Tämä on niin hauska ajankuva, tietokirja, enkä usko, että kukaan tätä enää ihan siinä mielessä edes lukisi, että kasvattaisi lasta kirjan oppien mukaan, vaikka paljon siinä yhä paikkansa pitäviä ohjeita onkin. Kun kirja kauniin kantensa kera hyllyssä katsoi minuun päin 2 euron hintalapun kera, päätin napata mukaan tämänkin. Tässä lainaus luvusta Vanhemmatkin ovat ihmisiä:

Lastenhoitoon sisältyy valtava määrä kovaa työtä - sopivan ravinnon tarjoaminen, vaippojen ja vaatteiden pesu, pienten lasten syömisen ja hiukan isompien lasten leikin jälkien siivoaminen, riitojen ja tappelujen sovitteleminen ja kyynelten kuivaaminen, lapsen joskus vaikeasti ymmärrettävien kertomusten kuunteleminen, lapsen kanssa leikkiminen ja aikuista usein varsin vähän kiinnostavien satujen lukeminen yhä uudestaan ja uudestaan, eläintarhoissa ja lasten elokuvanäytöksissä ja sirkuksessa käyminen, lapsen auttaminen läksyjen luvussa tämän sitä pyytäessä, osallistuminen koulun vanhempien iltoihin päivän työstä väsyneenä ja niin edelleen.

Joel Haahtela on näkynyt tänä vuonna varsinkin monissa kirjablogeissa lähinnä kehuvin arvioin tunnelmansa ja erityisen kauniin kielensä myötä. Luin itse keväällä ensimmäisen Haahtelani, Elenan, ja ihastuin minäkin. Niinpä olen katsellut aina kirppareilla liikkuessani mm. hänen teoksiin. Nyt Haahtelan Katoamispiste löytyi hintaan 2.50 euroa, en kahta kertaa miettinyt. Katoamispisteestä on kirjoittanut mm. Kirjainten Virran Hanna ja Lukuhetkien Sonja.

Ihanin löytö on ehdottomasti Tove Janssonin Muumipappa ja meri, vuoden 1985 painoksena, lähes lukemattoman oloisena, uskomattomaan 1,70 euron hintaan! En ole koskaan itse lukenut tätä, mutta aion lukea ensin ja ehkä jo ensi vuonna esikoinenkin jaksaa pieninä annoksina keskittyä kuuntelemaan pidempää tarinaa. Tässä Hesarin sivuilta Irma Stenbäckin arvio kirjasta.

Jonathan Swiftin Gulliverin matkat osui silmiini harvinaisempien kirjojen lasihyllyssä. Muistan lapsuudesta pätkiä sieltä täältä Gulliverin matkoista ja niinpä kiehtova vanha kirja tarttui mukaani maksaen vain euron. Kyseessä on vuoden1957 painos, ja kansipaperitkin ovat kuin uudet. Sisälehdellä on ainoastaan koulun leima, muuten siisti ja moitteeton painos. Tämä kappale sisältää Gulliverin kaksi ensimmäistä matkaa, matkat kääpiöiden ja jättiläisten luo.

Moni muukin esittelee blogeissaan aina silloin tällöin vastaavia löytöjä, mutta olisi silti mukava kuulla, kuinka usein käytte kirpputoreilla tai divareissa tekemässä kirjalöytöjä ja käyttekö yleensäkin varta vasten etsiskelemässä kirjoja noin? Vai hankitteko hyllyynne vain uusia kirjoja?

Mutta nyt seikkailen kirjallisella rintamalla nojatuolimatkaillen Karjalassa naiskohtaloiden merkeissä ja siihen palaankin parin päivän sisällä.

Kommentit

  1. Aikamoisia löytöjä! Minä bongailen kirjat yleensä divarista, kirppareilta tai kierrätyskeskuksista. Todella harvoin ostan uutena, joskus jotain pokkareita kyllä.

    Minäkin olen löytänyt monta Haahtelaa tänä vuonna mutta en ole lukenut niistä vielä yhtään. Kyllä minä vielä.

    Ihana löytö tuo Muumipappa ja meri! <3

    VastaaPoista
  2. Minä ostan kirjoja enemmän käytettynä kuin uutena. Nykyään ostan aika paljon nettidivareista mutta käyn kyllä myös kiertämässä antikvariaatteja säännöllisesti. Nettidivareista on kuitenkin helpompi löytää joku tietty kirja, kun taas perinteisistä divareista teen enemmän heräteostoksia.

    Ostan suurimmaksi osaksi kirjoja jotka olen jo lukenut ja hyviksi todennut, eli kirjoja jotka haluan lukea uudelleen. Eli kirjoja joita ei välttämättä enää normaaleista kirjakaupoista löydä.

    Toinen syy divareiden suosimiseen on se, että rakastan niiden tunnelmaa. Vanhojen kirjojen tuoksua ja epämääräisiä kirjakasoja.

    VastaaPoista
  3. Susa, kukaan ei ole vielä sanonut, että Jonnekin pois ei yltäisi Poikani Kevinin tasolle. Toisaalta tulee mieleen, että jos on hirveän erilainen aihe, miten niitä voi yksi yhteen edes verrata.

    Olen aina ostanut kirjani uutena, mutta sitten, minussa on myös se vanhojen kirjojen keräilijä, joka viettää tunteja eräässä harjukaupungin antikvariaatissa.

    Huimia löytöjä olet tehnyt!

    Elämyksellisiä hetkiä Karjalaan!

    VastaaPoista
  4. Aikamoisia löytöjä! Haahtelan haluaisin omaksi, vaikka olen jo lukenut.

    Mie ostan kirjoja uutena/käytettynä. Arvostelukappeleet kulkevat niin nopeasti divareihin, että nytkin ostin kolme uutuuskirjaa kahdella kympillä. Niistä saa sitten myös hyviä joululahjoja, kun olen itse lukenut. Tai vien kirjastoon, hyllytän tai takaisin divariin.

    Ostan myös kaupasta, jos haluan saada nopeasti jonkun, esim. Nousiaisen Metsäjättiä olin odottanut tosissani. Nettikirjakaupoista, huuto.netistä, kirppareilta, kierrätyskeskuksesta, kirjastosta. Sitten lainaan ja saan jonkin verran arvostelukappaleita.

    Kirjoja kertyy, mutta pidän kuten Liisa divareiden tunnelmasta, joten usein kiertelen niitä.

    VastaaPoista
  5. Ehdottomasti ostan kirppareilta ja Kontti on oikea aarreaitta. Kyllä tulee ostettua myös uutena ja kiertokirjat päätyvät aina minulle jos joku on luopumassa. Minulla on kummallinen suhde kirjoihin, en voi niistä millään luopua ja edunsaajani perivätkin aikanaan PALJON paperia ja mustetta :)

    VastaaPoista
  6. Tuohon Spockin kirjaan on viitattu varmaankin jossain aikakauden romaanissa, sillä se vaikutti tutulta. Nauratti tuo lainaamasi kohta, sillä mies vei tänään isommat lapsemme sirkukseen - onneksi, sillä jos minun olisi pitänyt lähteä, olisin kyllä kokenut sen työksi ;).

    Käyn todella harvoin nykyään antikvariaateissa tai kirppareilla, koska sellaisia ei täällä ole - lähimmät hyvät antikvariaatit taitavat löytyä Helsingistä. Mutta kun pari kuukautta sitten kävin Helsingin keskustassa, poikkesin kyllä jokaiseen divariin jonka ohi kuljin - ja löysin mm. juuri tuon Katoamispisteen, Fletcherin Irlantilaisen tytön, Tylerin Amerikan lapset ja Shieldsin Mary Swanin (vain ensinmainittua en ollut lukenut aiemmin, enkä kyllä vieläkään) :).

    VastaaPoista
  7. Saan haluamani uutuudet yleensä blogin tai töiden kautta, ja koska ne ovat niin kalliita, en yleensä osta, vaikken saisikaan. Lainaan mieluummin ystäviltä tms. Vanhoja kirjoja ostan mielelläni divareista, kierrätyskeskuksista ja netistä.

    Oi, miten ihanaa sinulla on edessä Muumipapan ja meren kanssa! Kaksoisvirhe ei yllä Kevinin tasolle, mutta jos sen pystyy ottamaan omana romaaninaan, se on varsin kelvollinen - minusta. Tosin jostakin syystä olen nyt todennut, että se on sellainen romaani, joka on vähän menettänyt mielessäni arvoaan lukemisen jälkeen. En tiedä, miksi! Jonnekin pois -romaania en ole vielä lukenut, mutta Syntymäpäivän jälkeen oli mielestäni todella hyvä.

    VastaaPoista
  8. Hyviä löytöjä, varsinkin arvaat-kyllä-mikä!

    Itse ostan melkein kaikki kirjat käytettyinä, uutena lähinnä sellaiset jotka on pakko saada heti (kuten Haahtelat...) tai joiden kirjoittajaa haluan erityisesti tukea. Kirppiksillä tulee yleensä käytyä vähintään kerran viikossa, divareissa vähän harvemmin mutta kuitenkin säännöllisesti.

    Tunnustan harrastavani sellaistakin, että napsin kirppiksiltä turhan halvat kirjat pois ja kiikutan ne suoraan divariin. Näppärä keino rahoittaa omia hankintoja. Minulla on yhdessä vakiodivarissa tili, jota voi kerryttää vaihtokirjoilla ja ottaa sitten vastineeksi parempia kirjoja koska tahansa. Juuri vein sinne kasan, ja tänään meillä alkaa oma kirppisprojekti, jonka aikana olisi tarkoitus myydä lisää. Ei hyllyissä ylimääräistä tilaa ole senkään jälkeen, mutta hetkeksi helpottaa pikkuisen. :)

    VastaaPoista
  9. Onpa Pekka mukava systeemi tuo tili divariin. :)

    VastaaPoista
  10. Niinpä! Kun on joskus aiemmin vienyt sinne turhia kirjoja ja myöhemmin sitten löytää jotain tarpeellista, tuntuu ihan kuin saisi haluamansa kirjat ilmaiseksi. :)

    VastaaPoista
  11. Minun heikko kohtani tuntuu olevan nettikirjakauppojen alennusmyynnit ;) Kotipaikkakunnallani ei divaria ole, enkä usein raski ostaa uutuuskirjoja.

    Mielelläni käyn divareissa ja kirppiksillä kirjoja penkomassa, mutta sellaisiin pääsen aika harvoin, varsinkaan ilman lapsia ;)

    Kirjaston poistomyyntihyllyn tarkistan joka kerran ja myös sen johon voi viedä tai josta voi hakea kirjoja.

    VastaaPoista
  12. linnea: Sinulla on ollut hyvä tuuri kun olet löytänyt useamman Haahtelan!

    Liisa: Onko sinulla suositella jotain erityisen hyvää nettidivaria? Olen itse ostanut jonkin verran Huuto.netistä kirjoja, joista painos jo loppunut mutta olen halunnut itselle. Minäkin ostan usein kirjoja, jotka olen jo lukenut, mutta haluan omaankin hyllyyn odottamaan sitä ns. toista kierrosta ainakin :)

    Leena: Olen matkannut jo Karjalasta Ranskaan ;)

    Uskoisin, että Shriver osaa kyllä tosiaan kirjoittaa hyvin, mutta se, millainsen tarinan rakentaa, on tietenkin eri juttu. Samalta kirjailijalta kun voi tulla hyvin erilaisia kirjoja ja vaikka toista rakastaa, toinen voikin olla ihan floppi omaan makuun. Odotan kyllä mielenkiinnolla tuon uusimman lukemista.

    Hanna: Siellä etelässä on kiva, kun siellä on niin aktiivista tuo divarikulttuuri. Täällä ei ole kuin pari ja tuntuu, että se uutuuskirjojen kierto sinne on hidasta ja hinnatkin korkealla. Toisaalta taas kirpparilta voi sitten löytyä ja usein löytyykin, paljon paremmin suht uusiakin.

    Aila:Minäkin teen yhdestä isosta paikallisesta SPR:n kirppiksestä ne parhaimmat löydöt, ja nuo aikaisemmatkin ovat sieltä!

    Maria: Voi miten hyviä löytöjä olet tehnyt!! Minäkin muuten aina kun olen muualla kuin täällä kotipaikkakunnalla ja jos on mahdollisuus, haluan käydä kurkkaamassa kirppareilla tai divareissa kirjatarjonnan :)

    Karoliina: Pidän niin valtavasti muumeista, heidän filosofiastaan, että on kyllä aika ihana lukeakin vihdoin ja vielä aikuisen silmin tuo Muumipappa ja meri!

    Pekka: Voi mikä lukutoukan unelma tuo sinun tili-systeemi divarissa! Minäkin joskus ostan hyviä kirjoja jotka jo esim. on itsellä tai on ihan naurettavan halpa hinta hyvässä kirjassa, jemmaan tai laitan joskus kirpparilla itse kiertoon jos en vaikka anna lahjaksi jollekin. Sisäinen lukutoukka vain villiintyy ihan tyystin, jos vaikka kirpparipöydässä on joku suosittu kirja vaivaisella eurolla tai parilla ;) Olipa itse suora tarve sille tai ei.

    Villasukka kirjahyllyssä: Kesällä olikin huikea se Adlibriksen alemyynti, kun moni Otavan Sinisen kirjaston kirjakin oli sidottuna vain 2,90e...Siinä tuli vähän villiinnyttyä!

    VastaaPoista
  13. Susa: ostan aika paljon antikka.netistä. Se ei ole kaikkein edullisin, mutta on luotettava ja olen löytänyt sieltä paljon sellaisia kirjoja joita en muualta ole saanut käsiini.

    VastaaPoista
  14. Hienoja löytöjä olet tehnyt! Ja oih, Gulliverin matkat! Olen unohtanut koko kirjan, mutta tekstisi ja tuon kirjan kannen myötä mieleeni palasi, että lapsena se oli minusta jostain syystä vähän pelottava kirja. En enää muista mikä siinä muka oli niin pelottavaa, pitäisi joskus lainata se kirjastosta ja lukaista läpi, josko sitten muistaisin. :)

    Minä käyn kirppareilla 1-2 kertaa kuussa, enkä koskaan osta sieltä muuta kuin kirjoja - en oikeastaan edes katsele pöydiltä mitään muuta. Divareissa käyn aika harvoin, niistä kun harvemmin tulee mitään halpoja keikkoja (meikäläiseltä lähtee aika helposti mopo käsistä kirjaostosten suhteen... :).

    VastaaPoista
  15. Kyllä, kirppareilla ja paikkakunnan ainoassa divarissa tulee käytyä, ja usein poistuttua kirjan tai useamman kanssa. Nettidivareita en toistaiseksi ole kokeillut - uskaltaisinkohan päästää itseni kurkkaamaan sellaiseen? :) Paljon ostan myös alesta, niin nettikaupoista kuin "oikeistakin", normaalihintaisia uusia kirjoja sen sijaan vain hyvin harvoin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)